Kilpailuttamisen pohjana ovat useimmiten sähköiset metsävarantotiedot. Muun muassa Metsä Group käyttää tarjousten tekemisessä apuna tekoälyä.
Puukaupan vireen jatkuttua hyvänä moni metsäomistaja haluaa maksimoida hyötynsä pyytämällä tarjouksia eri ostajilta.
Muun muassa useilta yrityksiltä puunostotarjouksia välittävää Kuutio.fi -järjestelmää ylläpitävä Suomen puukauppa odottaa kauttaan kulkevien kauppojen arvon ja lukumäärän jopa kaksinkertaistuvan viimevuotisesta.
– Kuution kautta tulee noin seitsemän tarjousta kaikkiin tarjouspyyntöihin. Etelä-Suomessa hyvällä sijainnilla kesäkorjuukelpoiseen kohteeseen voi tulla toistakymmentä tarjousta, kertoo Suomen puukaupan toimitusjohtaja Aku Mäkelä.
Hän arvioi, että tänä vuonna järjestelmän kautta voi toteutua 20 000 puukauppaa, tuplasti viime vuotta enemmän. Yhteisarvo puolestaan saattaa nousta 300 miljoonasta eurosta 600 miljoonaan euroon.
Kaikkiaan metsäteollisuus tekee vuodessa yli 100 000 puukauppaa yksityisten metsänomistajien kanssa. Esimerkiksi viime vuonna niistä maksettu bruttokantorahatulo oli hieman alle 2,5 miljardia euroa.
Metsäkeskuksen mukaan vähintään 2 hehtaaria metsätalousmaata omistavia yksityishenkilöitä on noin 430 000, ja yli 20 hehtaaria omistavien noin 210 000.
Sopimusten yksityiskohdat vaihtelevat
Tulivat puukauppatarjoukset sitten suoraan ostajilta tai keskitetyn palvelun kautta, kokemattomalle metsänomistajalle tarjousten vertailu voi olla vaikeaa.
Erityisesti on syytä muistaa, että tarjouksessa arvioidut hakkuumäärät ovat viitteellisiä. Toteutuneet kuutiomäärät selviävät vasta hakkuiden myötä, useimmiten hakkuukoneen tekemissä mittauksissa.
Pienelläkin painetut sopimusehtojen kohdat kannattaa lukea läpi.
Jos esimerkiksi kesämyrsky iskee sovittuun leimikkoon eli hakkuualueeseen, kaupantekohetkellä sovitut hinnat neuvotellaan uudelleen tuhojen jälkeisen arvon mukaisiksi.
Tärkeää on myös se, mitä sovitaan teiden käytöstä. Tavallisesti ostajan on korjattava rikkomansa tiet, sekä poistettava ojista lähikuljetuksen takia tekemänsä tilapäissillat.
Edelleen, jos sopimukseen kuulumattomia puita vahingossa kaadetaan, on ostajan usein korvauksena maksettava niiden hinta kaksinkertaisena.
Tarjouksen yhteydessä saatetaan metsänomistajalle kaupata myös maksullista metsäpalvelusopimusta, jossa ehdotetaan esimerkiksi hakkuukohteen ennakkoraivausta.
Katkonnalla huomattavia vaikutuksia
Myöskään pelkkä puutavaralajien hintojen katsominen ei anna kattavaa kuvaa tarjouksen todellisesta arvosta.
– Tarjouksessa saatava yksikköhinta ei vielä kerro lopullista voittajaa. Hinnat ja katkonnat ovat erilaisia. Ne kun laittaa vertailukelpoiseen muotoon, niissä on tosi isoja eroja, sanoo MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen.
Varsinkin suurempia puukauppoja tekevän on hyvä käyttää apuna asiantuntijaa.
Tavallista onkin, että puut myydään niin sanottuna valtakirjakauppana, eli metsänomistaja valtuuttaa esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen hoitamaan kaupanteon.
Katso A-studion juttu vuodelta 2023: Mistä puunrunkojen katkonnassa eli ammattikielellä apteerauksessa on kyse ja miten se vaikuttaa puukaupasta saatavaan hintaan:
Erityisenä ehtona tarjouksessa voi olla esimerkiksi kuitupuiden rinnankorkeusläpimitan minimit. Useimmiten metsäomistajan kannalta tässä on edullisinta olla mahdollisimman pieni lukema, eli että kuitupuuksi hyväksytään myös varsin ohuita puita.
Tekoäly hinnoittelun apuna
Oma lukunsa on myös vertailu markkinoiden yleiseen hintatasoon.
Esimerkiksi pelkkiä puutavaralajien keskihintoja ei kannata tuijottaa, sillä monista kohteista on saatettu maksaa keskihintaa enemmän.
Toisaalta tarjouksia tekevillä metsäyhtiöillä on myös keinot pitää puolensa.
Muun muassa Metsä Group käyttää tarjousten valmistelussa puuvarantotietojen ohessa myös tekoälyä.
– Puutavaralajien hinnat oikeastaan määräytyvät markkinoilla ja siinä mielessä tekoälyllä ei suoraa vaikutusta siihen ole. Mutta tietysti se on meillä tukena, kun hinnoittelemme puukauppoja, kertoo Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Juho Rantala.
Tekoälyn avulla on muun muassa saatu parannettua puustoa koskevien arvioiden tarkkuutta. Lisäksi tekoälyä on käytetty esimerkiksi hyönteistuhoriskien arvioinnissa.
