Yritysten toiminnasta on tarkastuksissa löydetty niin pahoja puutteita, että niihin on pitänyt puuttua pikaisesti.
Kirsi Matson-Mäkelä,
Jere Sanaksenaho
Yhä useampi ravintola-alan yritys jää tarkastuksissa kiinni huonosta hygieniasta tai elintarviketurvallisuuden vaarantamisesta.
Yle selvitti asiaa tietopyynnöillä Ruokavirastolta ja suurten kaupunkien elintarvikevalvontaviranomaisilta.
Viranomaiset joutuvat käyttämään toistuvasti pakkokeinoja, jotta asiat saadaan ravintoloissa ja pikaruokaloissa kuntoon.
Esimerkiksi turkulaista Slemani Kebab Housea odottaa uhkasakko.
– Jäähdytyksessä elintarviketurvallisuus vaarantuu. Sulatuksessa on elintarviketurvallisuutta vaarantavia virheitä, tarkastaja on kirjannut viimeisimpään raporttiinsa.
Pikaruokalassa havaittuja vakavia puutteita ei ole korjattu tarkastajan vaatimuksista huolimatta. Siksi Turun elintarvikevalvonta valmistelee parhaillaan yritykselle uhkasakkoa.
Yle tavoitti Slemanin yrittäjän, mutta hän kieltäytyi kommentoimasta ravintolansa lämpötilanhallinnan ongelmia ja niistä johtuvaa uhkasakon valmistelua.
Surunaamat lisääntyneet
Ylen tietopyynnöillä saamat tiedot osoittavat, ettei turkulaisravintola ole ongelmissaan yksin.
Ravintoloiden, grillien ja pikaruokaloiden saamat surunaamat eli Oiva-raportoinnin huonoimmat arvosanat ovat lisääntyneet viime vuosina.
Tänäkin vuonna kymmenien yritysten toiminnasta on tarkastuksissa löydetty niin pahoja puutteita, että niihin on pitänyt puuttua pikaisesti.
Se, miten paljon aikaa ongelman ratkaisemiseen annetaan, riippuu sen vakavuudesta.
Usein ongelmayrityksiin tehdään uusintatarkastuksia. Huonojen arvosanojen määrä ei siis ole yksi yhteen ravintoloiden määrän kanssa.
Suurimmat ongelmat ravintoloiden ja pikaruokaloiden toiminnassa liittyvät elintarvikkeiden lämpötilojen hallintaan.
Sillä tarkoitetaan esimerkiksi ruuan jäähdyttämistä, kylmäsäilytystä sekä lämpötilojen seuraamista ja kirjaamista.
Turun kaupungin johtavan terveystarkastajan Jari Jokisen mukaan Turussa korostuu ravintoloiden ongelmat huolehtia elintarvikkeiden oikeista lämpötiloista.
Katso videolta, miksi juuri nämä ongelmat nousevat tarkastuksissa esiin:
Turussa ravintoloiden huonot arvosanat ovat lisääntyneet, mikä selittyy osittain Jokisen mukaan tarkastusmäärien kasvulla. Koronavuosina valvontaa jäi tekemättä, kun resursseja ei ollut.
Lisääntynyt valvonta on tuonut piiloon jääneet ongelmat esiin. Tänä vuonna Turussa on neljä ravintolaa hallinnollisten pakkotoimien piirissä.
Lämpötilanhallinnan lisäksi ongelmia on puhtaudessa ja tilojen kunnossapidossa. Myös asiakirjojen ja jopa hygieniapassien osalta on havaittu puutteita.
Myös tuholaisongelmia esiintyy, pahimmillaan löytyy rottien ulostetta.
Rahasta ja työntekijöistä pulaa
Ylen haastattelemat valvontaviranomaiset nostavat esille kaksi pääsyytä ravintoloiden tilanteelle: yritysten rahahuolet ja vaikeuden palkata osaavia työntekijöitä.
– Osaavan henkilökunnan saatavuudessa on vaikeuksia, sanoo elintarviketarkastaja Jaana Partanen Kuopiosta sähköpostivastauksessa.
Tampereen kaupungin elintarviketurvallisuuspäällikkö Satu Virtarannan mielestä taustalla on alan talousahdinko. Vuoden alussa joka kuudes ravintola tai kahvila oli riskissä joutua konkurssiin.
Katso videolta, miten tarve säästää näkyy ravintoloiden toiminnassa:
Etujärjestö haluaa lisää tarkastuksia
Matkailu- ja ravintola-alan edunvalvontajärjestö Mara korostaa, että suurin osa ravintoloista ja grillipaikoista hoitaa asiansa hyvin.
Mara haluaisikin siirtää valvonnan painopistettä entistä enemmän niihin yrityksiin, joilla ongelmat ovat jatkuvia.
– Huolestuttavaa on, että joudutaan käymään uudestaan, ja edelleen arvosanat pysyvät huonoina. Mistä se voi johtua, niin se on erikoinen asia, varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi sanoo.
Myös Aittoniemi arvioi, että tilanteeseen vaikuttavat ainakin osittain yritysten taloushuolet ja puutteet osaamisessa.
– Perushygienia ei sinällään ole kallista. Se on enemmänkin sitä, että asiat osataan tehdä oikein.
Aittoniemen mielestä nykyinen valvontajärjestelmä Oiva-raportteineen on toimiva. Hänen mielestään valvontaresursseja on vain liian vähän.
Siitä taas seuraa ongelma siinä, pystytäänkö tarkastuksia kohdentamaan riskinarvioinnin perusteella.
– Epäilen, että monet valvojat ovat siinä tilanteessa, että he eivät ehdi tehdä riittävästi.
