Elokuussa järjestettyyn kokoukseen osallistuneelle virkahenkilölle jäi kuva, että sisäministeriön linjaus suosia kristittyjä koskee pakolaiskiintiötä kokonaisuudessaan.
Sisäministeriön aiemmin marraskuussa julkaisema selvitys ja sitä koskevat liitteet eivät vielä antaneet kokonaiskuvaa siitä, miksi sisäministeri Mari Rantasen (ps.) johdolla valmistellun pakolaiskiintiön kohdennusten epäillään olleen syrjiviä.
Yle sai tietopyynnöllä sisäministeriöltä nyt myös sähköpostit, joissa ministeriön virkahenkilö ja sisäministerin erityisavustaja keskustelevat kiintiön valmistelun vaiheista.
Ministeriön luovuttamista sähköposteista käy ilmi, että ulkoministeriö näki vielä lokakuun alussa tarpeelliseksi puuttua sisäministeriön poliittisen johdon linjaukseen kohdentaa kiintiötä kristittyihin.
Jo viime vuonna hallitus oli päättänyt painottaa vuoden 2024 kiintiössä Turkista vastaanotettavien syyrialaisten kohdalla vähemmistöuskontojen edustajia, kuten jesidejä ja kristittyjä.
Tavoite ei kuitenkaan toteutunut, sillä Turkissa olevien pakolaisten joukossa on hyvin vähän näihin ryhmiin kuuluvia.
Keskustelua samasta tavoitteesta jatkettiin kuitenkin tänä vuonna vuoden 2025 kiintiön osalta.
Ulkoministeriö muistutti sähköpostin mukaan sisäministeriötä, että yksinomaan kristinusko ei voi olla peruste syyrialaisten pakolaisten valinnalle, ellei kyse ole nimenomaan kristinuskosta johtuvasta vainosta ja siitä syntyneestä pakolaisuudesta.
Virkahenkilölle jäi täysin toinen kuva kokouksesta
Pakolaiskiintiön kohdentaminen kristittyihin tulee esiin myös 20. elokuuta järjestetyssä pakolaisvirkamiestyöryhmän kokouksessa.
Kyse oli vielä hyvin alustavista keskusteluista, kun virkamiestyöryhmä elokuun lopulla kokoontui keskustelemaan pakolaiskiintiöstä ja sitä koskevasta YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n esityksestä Suomelle.
Sisäministeriön virkahenkilö esitteli muille työryhmän jäsenille dia-esitystä, jossa kristityt pakolaiset mainittiin poliittisen johdon yhdeksi preferenssiksi.
Sisäministeriö on jälkikäteen selittänyt, että kyseinen maininta kristityistä liittyi nimenomaan Turkista tuleviin syyrialaisiin pakolaisiin.
Eräs paikalla ollut ministeriön virkahenkilö toteaa Ylelle jääneensä kyseisen kokouksen jälkeen siihen käsitykseen, että sisäministeriön linjaus suosia kristittyjä koskee pakolaiskiintiötä kokonaisuudessaan.
Mukana kokouksessa oli sisäministeriön virkahenkilöiden lisäksi edustajia niin ulkoministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Maahanmuuttoviraston kuin suojelupoliisin puolelta.
Paikalla olleista vajaasta kymmenestä ihmisestä muut eivät joko halunneet kommentoida asiaa tai heitä ei tavoitettu.
Sisäministeri Rantanen on kiistänyt tulkinnan. Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa hän selitti dian kirjausta kristityistä pelkäksi ”virkamiehen muistiinpanoksi”.
Harms: Kristittyjen suosiminen vaikuttaa selvältä
Myös yhdenvertaisuusvaltuutetun sijaisen Robin Harmsin on vaikea uskoa, että maininta kristityistä voisi liittyä ainoastaan syyrialaisiin uskonnollisiin vähemmistöihin.
Etenkin, kun sisäministeriön asiakirjoista on jo selvinnyt, miten ministeriön poliittinen johto ohjeisti virkahenkilöitä muuttamaan pakolaiskiintiötä niin, että valtaosa pakolaisista valittaisiin maista, joissa kristinusko on enemmistöuskonto.
UNHCR:n alkuperäisessä esityksessä Suomelle ei Harmsin mukaan ehdotettu lähtökohtaisesti mitään pakolaisryhmiä maista, joissa kristinusko on enemmistöuskonto.
Poliittisen ohjauksen myötä ministeriössä päädyttiin kuitenkin esitykseen, jossa 500 hengen pakolaiskiintiöstä yhteensä 370 tulisi nimenomaan kristityistä maista Venezuelasta ja Kongon demokraattisesta tasavallasta.
– Vaikuttaa hyvin vahvasti siltä, että tämä preferenssi on sitten myös pyritty toteuttamaan.
Harmsin mukaan näyttää vahvasti myös siltä, että sisäministeriön poliittisen johdon antamassa pakolaiskiintiötä koskevassa ohjeistuksessa preferoitiin kristittyjä pakolaisia.
– Saadun selvityksen ja asiakirjojen perusteella vaikuttaa selvältä, että näin on toimittu. Herää hyvin vahva olettama siitä, että kristittyjä on preferoitu. Sehän lukee ministeriön omassa asiakirjassakin.
Rantanen on kiistänyt syrjinnän systemaattisesti. Harmsin mukaan ministerin kommentit vaikuttavat toistaiseksi esitetyn valossa kummallisilta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on lähettänyt lisäselvityspyynnön sisäministeriölle ja pyytänyt perusteluja valmistelussa tehdyille painotuksille ja preferensseille.