Kun Suomi haki Naton jäsenyyttä, Dragsvikiin Tammisaareen ilmestyi pian Yhdysvaltain merijalkaväkeä. Sen jälkeen heitä on ollut Uudenmaan prikaatissa säännöllisesti.
Joukot ovat tulleet Pohjois-Carolinasta. Ne koostuvat pääosin parikymppisistä nuorista ja upseereista. Heistä monet ovat ensi kertaa poissa Yhdysvalloista.
Sotilaat harjoittelevat yhdessä suomalaisten kanssa ja hiovat toimintaa yhteen. Tuoreimman rotaation sotilaat osallistuivat esimerkiksi Freezing Winds -harjoitukseen, jossa useiden Nato-maiden sotilaat harjoittelivat rannikon puolustamista.
Jouluviikolla päättyy seitsemäs rotaatio. Nyt kotiin lähtevät sotilaat ovat olleet täällä lokakuusta lähtien.
Yhdysvaltalaisten läsnäolo ei ole pysyvää, mutta siitä on tullut toistuvaa. Laskennallisesti heitä on ollut täällä joka toinen päivä kesästä 2022 lähtien.
Miksi he ovat juuri täällä?
Esikuntapäällikkö Pekka Snellmanin mukaan rannikkojoukot oppivat toisiltaan.
– Voi olla, että sillä on tekemistä myös maantieteellisen sijaintimme kanssa. Hankoniemihän on strategisesti merkittävä alue, kuten kaikki tietävät, Snellman sanoo.
Yhdysvaltalaiset sotilaat ovat harjoitelleet esimerkiksi maihinnousua Hankoniemellä jo ennen nykyisiä rotaatioita. Esimerkiksi vuonna 2014, jolloin Venäjä oli vallannut Ukrainalta Krimin, myös yhdysvaltalaiset olivat Suomessa harjoittelemassa.
Tuolloin harjoituksen yhtäläisyydet maailmantilanteeseen olivat Suomen puolustusvoimien mukaan sattumaa.
Kasarmilla meno näyttää tutulta. Aseita huolletaan. Energiajuomatölkkejä tyhjenee. Vapaahetkinä ollaan puhelimella. Varusmiesruokalassa yhdysvaltalaiset jonottavat omalle tiskille. Amerikkalaisten sotilaiden ravinnossa on oltava paljon proteiinia. Toisin sanoen: heille on tarjolla enemmän lihaa kuin suomalaisille.
Yhdysvaltalaisiksi 200 sotilaan joukon erottaa maastopuvun kuvioinnista ja väreistä. Ja viiksistä. Perinteisiin kuuluu, että monet kasvattavat ulkomaankomennuksella viikset. Sääntönä on, että ne eivät saa olla risuiset, eivätkä ne saa ulottua ylähuulen päälle.
Yhdysvallat tuo sotilaitaan Eurooppaan turvatakseen Naton itärajaa
Sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Yhdysvallat on tuonut lisää sotilaitaan Eurooppaan.
Heitä on ollut Euroopassa 80 000-100 000, juuri nyt harjoittelemassa tai rotaatioissa on 85 000. Määrässä on iso kasvu kriisiä edeltäneeseen aikaan, jolloin sotilaita oli noin 65 000.
Euroopassa olevien sotilaiden tarkoitus on turvata Naton itärajaa. Yhdysvaltain Euroopan esikunnasta kerrotaan, että eri joukkoja tuodaan Eurooppaan sen mukaan, miten olosuhteet elävät. Esikunta konsultoi Nato-liittolaisiaan, jotta ne saavat yhdessä aikaan sellaisen pelotteen ja puolustuksen kuin on tarpeen.
Suomessa harjoitteli kuluvana vuonna noin kuusi tuhatta ulkomaista sotilasta. Ruotsalaisten jälkeen suurin ryhmä oli yhdysvaltalaiset.
Yhdysvaltain merijalkaväkeen liitytään monista syistä ja hyvin erilaisista taustoista.
– Parhaiten pärjäävät ne, jotka liittyvät merijalkaväkeen tehdäkseen juuri tätä. He toimivat näissä oloissa tosi hyvin, sanoo luutnantti Joseph Admiral.
Haasteita voi olla niillä, joiden syyt liittyä armeijaan ovat toisentyyppiset.
– Olivat ne sitten taloudellisia tai halu päästä pois sieltä missä olikaan.
Yhdysvaltain sotilaskulttuuria erottaa suomalaisesta tiukempi hierarkia. Eri sotilasarvojen välillä kanssakäyminen ei ole niin luontevaa kuin suomalaisilla.
– Upseerit ja aliupseerit ovat eri kastia, esikuntapäällikkö Snellman sanoo.
Joukkoa johtavien alemman ja ylemmän upseeriston tehtävänä on tehdä työstä Suomessa hyödyllistä ja mielekästä. Kasarmi on sotilaiden koti. Sotilaat siivoavat tupansa aamupäivisin, työ on huoltoa, harjoittelua ja opiskelua. Admiralin mukaan hänen työhönsä kuuluu tehdä tästä paikka, jota nuoret värväytyneet eivät vihaa. Se tarkoittaa sopivasti työtä, sopivasti vapautta.
Kaksi olutta
Usein iltaisin kasarmilta pääsee myös irti. Silloinkin voimassa ovat käyttäytymissäännöt – häiritsevä käytös ei sovi. Viihteellä saa ottaa vain kaksi annosta alkoholia.
Tilanne on vastaava kuin suomalaisille sotilailla, heilläkin on ulkomailla tiukemmat säännöt kuin kotimaassa.
Suomessa amerikkalaiset sotilaat harjoittelevat ja tekevät samantyyppisiä asioita kuin kotona, mutta myös Suomelle erityisiä asioita: miten suomalaisten kanssa toimitaan, kuinka monta vaatekerrosta tarvitaan päälle ja varalle, miten kylmät olot otetaan huomioon lääkinnässä.
Kun suomalaiset varusmiehet pääsevät lomille ja kantahenkilökunta tekee töitä usein virka-aikaan, amerikkalaiset ovat jatkuvasti kasarmilla.
Pientä koti-ikävää potevat monet, silloin kun työssä ja harjoittelussa on kuolleita hetkiä, sanoo korpraali John Leach. Samojen naamojen katselu päivästä toiseen kypsyttää joskus. Mutta samalla syntyy yhteenkuuluvuuden tunne omien ja myös suomalaisten sotilaiden kanssa.
– Tulee side, jota ei voi verrata muuhun.
Leachin armeijaura on nyt jatkunut kolme vuotta. Hän on koko ajan ollut konekivääriampujana ilmatorjunnassa. 21-vuotiaan miehen tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä lyhyet.
– Minun horisontissani on, että palataan takaisin ja jatketaan harjoituksia.
