YK:n COP16-luontokokous Kolumbiassa on päättynyt. Iso osa tärkeistä kysymyksistä jäi kokonaan ratkaisematta, Suomen ympäristöministeriö kertoo.
Kokous ei saanut päätettyä siitä, millä säännöillä maat raportoivat luontotavoitteistaan tai miten luontokadon torjuntaa rahoitetaan.
Kokous sai silti sovittua kahdesta asiakysymyksestä.
Luonnosta löytyvän geenitiedon korvauksista päästiin sopuun perustamalla kansainvälinen geenivararahasto. Se maksaa korvauksia yhteisöille, joiden alueelta yritysten käyttämä digitaalisesti sekvensoitu geenitieto on peräisin. Kyse on miljardien eurojen summista.
Lisäksi kokous päätti, että alkuperäiskansoilla on jatkossa pysyvä edustus luontokokouksissa.
Mykkänen: Pettymys
Yle tavoitti ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) puhelimitse Kolumbiasta heti kokouksen päätyttyä.
Hänestä geenivararahaston perustaminen oli historiallinen saavutus.
– Yli kymmenen vuoden väännön tulos, hän summaa.
Mutta pettymyksn aiheitakin löytyi.
– Olen pettynyt siihen, että emme saaneet luontotavoitteiden toimeenpanon sääntökirjaa. Tavoite vahvoista säännöistä luontotavoitteiden toimeenpanolle jäi saavuttamatta, mutta sitä täytyy yrittää ensi kerralla uudestaan, Mykkänen sanoo.
EU:n ja Suomen tavoitteena oli saada kokouksesta kattavat säännöt sille, miten maat seuraavat ja raportoivat luontotoimistaan.
Kehittyvät maat puolestaan halusivat perustaa uuden rahaston, joka olisi rahoittanut niiden luontotoimia. Tätä EU tai Suomi eivät kannattaneet.
Neuvotteluissa kysymykset kytkeytyivät toisiinsa, eikä sopua syntyntyt. Sekä seuranta- että rahoituskysymykset jäivät kokonaan ilman ratkaisua.
Mykkänen: ”Emme tarvitse rahastosekamelskaa”
Kokouksen oli määrä päättyä perjantaina, mutta se venyi lauantaiaamuun paikallista aikaa. Lopulta neuvottelijat joutuivat lähtemään kotimatkalle, jolloin päätöksiä ei ollut enää mahdollista tehdä, ympäristöministeriö kertoo.
Kai Mykkäsen mielestä kokouksen venyminen ei ollut yllätys. Hän osasi varautua siihen.
– Tyypillisesti näissä kokouksissa varsinaiset poliittiset väännöt ovat vasta loppuvaiheessa ja niin tapahtui täälläkin.
Ratkaisut jumiutuivat päätöksiin rahoituksesta.
– Erityisen vaikeaa oli, että isoilla etelän mailla oli halu muuttaa luontorahoituksen rahastojen hallinnointia heille sopivammaksi. Emme kuitenkaan tarvitse yhtään lisää rahastosekamelskaa.
– On pidettävä tarkasti kiinni siitä, että teollisuusmaiden maksamalla luontorahoituksella on tiukat tuloskriteerit ja hallinnointiin kontrolli, Kai Mykkänen painottaa.
Tavoitteena luontokadon pysäyttäminen
YK:n luontokokoukseen Kolumbian Calissa osallistui 196 valtiota. Ministeri Kai Mykkänen johti Suomen valtuuskuntaa.
Mitä Kolumbian kokous merkitsee Suomelle, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen?
– Myönteistä on tosiaankin se, että luonnon monimuotoisuustyö saa lisää muita kuin veronmaksajien taskuista tulevia resursseja digitaalisen geenitiedon hyödyntämisen rahaston kautta.
Mitä tapahtuu jatkossa?
– Nyt tärkeää on saada nopeasti perustettua simppelissä ja käyttöönotettavassa muodossa digitaalisten geenitietojen uusi hyödynjakorahasto, Mykkänen jatkaa.
Luontokokous oli jatkoa vuoden 2022 COP15-kokoukselle.
Tuolloin sovittiin muun muassa siitä, että valtiot suojelevat vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia maa- ja merialueistaan, ennallistavat 30 prosenttia ekosysteemeistään, vähentävät saasteita ja luopuvat vaiheittain luontoa tuhoavista maatalous- ja yritystuista.
Tarkoituksena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eli luontokato. Se uhkaa ilmastonmuutoksen ohella ihmiskunnan tulevaisuutta ja uhkaa ajaa lukemattomia eliölajeja sukupuuttoon.
Saamelaiskäräjät tyytyväisiä alkuperäiskansojen edustukseen
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi pitää suorastaan historiallisena YK:n luontokokouksen päätöstä luoda alkuperäiskansoille pysyvä edustus tulevissa kokouksissa.
Näkkäläjärvi sanoi STT:lle uskovansa, että alkuperäiskansoilla on paljon annettavaa luontokatoon ja ilmastonmuutokseen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa.
WWF: Suomi lähti kokoukseen takki auki
WWF Suomen ohjelmajohtaja Anne Tarvainen seurasi kokousta paikan päällä Kolumbiassa.
Hänen mukaansa kokous oli kova puristus kaikilta osapuolilta, mutta käteen jäi silti pettyneet tunnelmat erityisesti luonnon monimuotoisuusrahaston osalta.
– Rahoituskysymys on ollut se kivi kengässä jo pitkään ja toivomme, että osapuolet kutsuttaisiin mahdollisimman pian kokoon ja saataisiin tämäkin kysymys loppuun, Tarvainen sanoo Ylelle.
Myös Suomen rooli jäi Tarvaisen mukaan ohueksi, koska kokoukseen lähdettiin ilman kansallista biodiversiteettistrategiaa.
– Nostin ennen kokousta esille, että Suomi on usein edelläkävijänä näissä kysymyksissä. Nyt menimme kokoukseen takki auki.
Tarvaisen mukaan alkuperäiskansojen edustuksen osalta tehtiin kuitenkin erinomainen päätös, jota on odotettu pitkään. Lisäksi hän pitää tärkeänä sitä, että kokouksessa tehtiin päätös luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön valtavirtaistamisesta.
Juttuun lisättu Kai Mykkäsen haastattelu kello 17.30 ja WWF:n Anne Tarvaisen kommentit klo 19.57.
Lähteet: AFP, Reuters, STT
