Vaikka Iranin presidentti Masoud Pezeshkian on luvannut lieventää pakollisen hijabin käyttöön liittyvää valvontaa, raportti paljastaa naisten ja tyttöjen jatkuvan sorron.
Iran vahtii naisten hijab-huivin käyttöä droonien ja älypuhelimien sovellusten avulla, kertoo YK:n ihmisoikeusneuvoston tuore raportti.
Droonit otettiin käyttöön viime vuoden huhtikuussa maan pääkaupungissa Teheranissa ja eteläisessä Iranissa. Lisäksi Amirkabir-yliopiston portille Teheranissa asennettiin kasvojentunnistusohjelmisto valvomaan naisopiskelijoiden hijabin käyttöä.
Raportin mukaan valtion valtuuttamat henkilöt raportoivat hijabin käytön rikkomuksista Nazer-nimisen mobiilisovelluksen kautta, ja hijabia käyttämättömien naisten ajoneuvoja takavarikoidaan. Sovellus päivitettiin syyskuussa 2024, jotta naisia voidaan valvoa myös ambulansseissa, julkisissa kulkuneuvoissa tai takseissa.
Poliisi saa tiedot ajoneuvosta, ja omistajalle lähetetään varoitusviesti: ajoneuvo takavarikoidaan, jos hijabin käyttöä ei korjata.
Naisten sorto ja kuolemantuomiot ovat lisääntyneet
Vaikka Iranin presidentti Masoud Pezeshkian on luvannut lieventää pakollisen hijabin käyttöön liittyvää valvontaa, raportti paljastaa naisten ja tyttöjen sorron jatkuvan.
Viranomaiset ovat tiukentaneet toimenpiteitään, mikä on johtanut lukuisiin pidätyksiin ja fyysisen väkivallan tapauksiin.
”Hijab ja siveys” -laki uhkaa naisia ankarilla rangaistuksilla, jopa kuolemanrangaistuksella sääntöjen rikkomisesta. Lain oli määrä tulla voimaan joulukuussa, mutta on edelleen tarkasteltavana. Vaikka lakia ei ole vielä virallisesti otettu käyttöön, raportin mukaan sen toimintamalleja on jo jalkautettu.
– Tällaisiin toimenpiteisiin kuuluu nykyisten rajoitusten laajentaminen naisten ja tyttöjen pääsyyn esimerkiksi terveydenhuoltoon, koulutukseen, työllisyyteen, pankkipalveluihin ja julkiseen liikenteeseen, raportissa sanotaan.
Hallitus on myös jatkanut yksityisten yritysten sulkemista pakollisten hijab-sääntöjen noudattamatta jättämisestä.
Iranissa teloitusten määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2021.
– Vaikka suurin osa teloitetuista oli tuomittu huumeisiin liittyvistä rikoksista, teloitusten määrän kasvu vuoden 2022 protestien jälkeen viittaa erimielisten tukahduttamiseen. Tämä on linjassa viranomaisten pitkäaikaisen käytännön kanssa, jossa teloituksia käytetään pelon lietsomiseen ja poliittisen sorron välineenä mielenosoittajia ja vähemmistöjä vastaan, raportissa sanotaan.
