Työnantajaleirissä viime kevään poliittiset lakot ovat vielä tuoreessa muistissa, kun kiperäksi ennakoitu liittokierros alkaa. Työntekijäpuoli taas hakee neuvottelupöydästä korvausta hallituksen ajamille heikennyksille.
Kovimmat paineet kohdistuvat tuttuun tapaan kierroksen avaaviin vientialoihin. Teollisuusliitto avaa kierroksen neuvotteluilla teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden kanssa.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ei lupaa tästä kierroksesta ainakaan edellistä helpompaa. Edellisellä kerralla korotuspaineita loi etenkin laukkaava inflaatio, tällä kertaa neuvotteluja mutkistavat hallituksen työelämämuutokset.
Aallon mukaan tämä nostaa kierroksen vaikeuskerrointa.
Työntekijät hakevat korvausta hallituksen päätöksille
Työntekijöiden muutosturvan parantaminen ja koulutusoikeuksien takaaminen, muun muassa tällaisista asioista Teollisuusliitto aikoo hakea kompensaatiota hallituksen hankkeille.
Hallitus muun muassa leikkaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja aikoo helpottaa henkilöperusteista irtisanomista ja rajata yt-lain soveltamista. Aikuiskoulutustuki on jo lakkautettu.
Tarvittaessa neuvotteluihin nostetaan myös paikallinen sopiminen.
Aallon mukaan tämä riippuu siitä, missä muodossa hallitus vie esityksensä paikallisen sopimisen laajentamisesta eduskuntaan.
Maaliskuussa Teollisuusliitto väläytti jopa harkitsevansa kokonaan paikallisesta sopimisesta luopumista.
Aallon mukaan kyseessä ei ollut pelkkä uhkaus.
Isoin vääntö tullaan kuitenkin tuttuun tapaan käymään palkankorotuksista.
Tällä kertaa perinteisestikin pieteetillä seuratut Teollisuusliiton sopimukset saavat nyt erityisen painoarvon – onhan hallitus tekemässä lakia, joka sementoisi vientialojen roolin korotusten tason asettajana.
Tämä niin sanottu vientivetoinen palkkamalli nytkähti tällä viikolla askeleen eteenpäin, kun lakiluonnoksen lausuntokierros päättyi. Vaikka lausuntokierroksella ollut malli on vesitetty versio verrattuna hallitusohjelmakirjaukseen, siinä on edelleen isoja ongelmia.
Esimerkiksi oikeuskansleri Tuomas Pöystin lausunnon mukaan lailla voisi olla voimaantullessaan ennalta arvaamattomia seurauksia ja se voisi jopa vaarantaa sopimiseen perustuvan työmarkkinajärjestelmän toimivuuden.
Tasa-arvovaltuutetun toimiston lausunnon mukaan sääntely kasvattaisi entisestään sukupuolten välisiä palkkaeroja. Valtuutetun lausunnon mukaan naisvaltaisten alojen yleistä linjaa suuremmat korotukset ovat välttämättömiä samanpalkkaisuuden saavuttamiseksi.
Mallia viedään lakiin sen jälkeen kun työmarkkinaosapuolten keskinäiset keskustelut asiasta eivät edenneet.
Vientimalli on jakanut ay-liikettä. Etenkin julkisen sektorin matalapalkka-alat olisivat toivoneet SAK:n suostuvan takaisin neuvottelupöytään. Vientialoille asia ei luonnollisesti ole yhtä tärkeä.
Työministeri Arto Satonen (kok.) kutsui Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murron ja hoitajaliitto Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkösen selvittämään neuvottelujen jatkon edellytyksiä SAK:n kanssa.
Tuloksetta.
Työnantajat: Lakot tuntuvat yritysten taloudessa
Siinä missä työntekijät hakevat kompensaatiota, työnantaja pyrkinee maksimoimaan hallituksen hankkeista saatavan hyödyn.
Työntekijäpuolella uskotaan, että neuvotteluissa tapetilla on voi olla esimerkiksi ensimmäisen sairauspäivän palkallisuuden poisto työehtosopimuksista.
Asia ei ole kuitenkaan kaikille työnantajaliitoille yhtä tärkeä.
Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi ei ota kantaa siihen, miten hallituksen ajamia muutoksia he aikovat tuoda neuvotteluihin.
– Pyrimme siihen, että työehtoja kehitetään yhdessä ammattiliittojen kanssa siten, että tuottavuutta voidaan parantaa eivätkä työehdot rajoita tätä, Ruohoniemi muotoilee.
Ruohoniemi toppuuttelee tulkintoja liittokierroksen poikkeuksellisuudesta. Hän kuitenkin toteaa ay-liikkeen järjestämien, etenkin vientiin iskeneiden poliittisten lakkojen jättäneen jälkensä.
Lakoilla vastustettiin hallituksen työelämämuutoksia ja sosiaaliturvaleikkauksia.
Kemianteollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälän mukaan lakkojen vaikutuksia paikkaillaan edelleen myös kemianteollisuuden yrityksissä.
– Osassa yrityksistä oli myös YT-neuvotteluja näiden lakkojen johdosta. Toinen kysymys on toki se, että minkälaisen mielikuvan se antaa Suomesta toimintaympäristönä maailmalle, hän puntaroi.
Työntekijäkeskusjärjestö SAK lopetti lakot huhtikuun alussa. Sittemmin toukokuussa voimaan astunut lakimuutos rajoitti poliittisten lakkojen keston vuorokauteen ja muiden poliittisten työtaistelutoimien keston kahteen viikkoon.
Työehtoneuvotteluihin liittyviä lakkoja aikarajoitukset eivät kuitenkaan koske.
Taloustilanteen lisäksi niin työnantaja- kuin työntekijäleirikin seuraa tiiviisti sitä, millaisia sopimuksia muissa maissa tehdään. Viime kierroksella työntekijäkeskusjärjestö SAK:n jäsenliitot solmivat palkkaliiton, joka tavoitteli samanlaisia korotuksia kuin Saksan teollisuudessa.
Työntekijöiden Aalto: Poliitikot tunkeutuvat työmarkkinapöytään
Viime kierroksella työntekijät saivat kaksivuotisen sopimuskauden aikana yhteensä seitsemän prosentin korotukset.
Tuolloin sopimus syntyi pitkän väännön jälkeen vasta helmikuussa 2023. Päänavaajan neuvottelujen pitkittyminen jumitti myös muiden alojen neuvotteluja.
Tällä kertaa teknologiateollisuudessa neuvottelut alkavat syyskuussa. Sopimuksen voimassaolo päättyy marraskuun lopussa.
Samaan aikaan käytävissä kemianteollisuuden neuvotteluissa sopimuskausi päättyy joulukuun loppuun. Neuvottelut alkanevat lokakuussa.
Liittokierroksen lähtökohdat ovat Aallon mukaan hyvin poikkeukselliset. Hän katsoo, etteivät poliittiset toimijat ole aiemmin tunkeutuneet yhtä aktiivisesti työmarkkinoille ja tehneet yhtä yksipuolisia muutoksia työlakeihin.
– Työmarkkinat ovat politisoituneet ihan eri lailla kuin aikaisemmin.
Osapuolet painottavat, että pöydistä haetaan neuvottelutulosta. Mikäli yhteistä säveltä ei löydy, Teollisuusliiton Aallon mukaan lakkovalmiuttakin löytyy.
– Jos näyttää, että neuvottelutulokseen ei päästä tai työnantajan tarjoukset ovat sellaisia, etteivät ne meille kelpaa, niin tietysti meillä on lakkovalmius työpaikoilla.
Viime kierroksilla ratkaisu on saatu vasta valtakunnansovittelijan avulla.
Kemianteollisuuden Etu-Seppälä katsoo, että hankalan alkuvuoden jälkeen, työmarkkinaosapuolilla on nyt näytön paikka. Esimerkiksi puhe lakkovalmiudesta huolettaa.
– Rähinöinti ei auta sitä yritysten kilpailutilannetta maailmalla, Etu-Seppälä sanoo.
