Aleksanterinliiton hallituksen puheenjohtajan mukaan Kimmo Kiljunen on onnistunut aikaisemmin vakuuttamaan suomenvenäläisiä siitä, että Venäjä on uhka.
Aleksanterinliiton hallituksen puheenjohtaja Rostislav Vladimirskiy puolustaa Ylelle voimakkaasti SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljusta ja näkee viime päivien julkisen keskustelun ylimitoitettuna.
Kiljunen päätyi tänään eroamaan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä. Syynä olivat Aleksanterinliiton julkaisemalta videolta julkisuuteen nousseet Kiljusen mielipiteet: hän syytti iltapäivälehtiä ”hybridivaikuttamisesta” ja vaati itärajan avaamista.
Aleksanterinliitto on pääosin suomenvenäläisistä koostuva ryhmä, joka ajaa itärajan avaamista henkilöliikenteelle. Ryhmä arvostelee Suomen valtion toimia ja väittää sen kohtelevan venäjänkielisiä kaltoin. Aleksanterinliitto on ollut Venäjän ulkoministeriöön yhteyksissä itärajan suhteen, Seura uutisoi toukokuussa.
Vladimirskiyn mukaan Kiljunen esiintyy videolla ”yksityishenkilönä”, eikä hän edustanut tapaamisessa ulkoasiainvaliokuntaa.
– Me sovimme keskenämme, että me puhumme hänen kanssaan ihan kansanedustajana, omana itsenään. Ei ollut tarkoitus saada häneltä mitään ulkoasiainvaliokunnan tai SDP:n puolesta.
Vladimirskiyn mukaan tarkoitus oli ”tutustua kansanedustajaan”.
Jos kyseessä oli tuttavallinen tapaaminen, jonka tarkoituksena oli vaihtaa vapaasti ajatuksia, niin miksi kuvasitte tapaamisen ja latasitte videon Youtubeen koko Suomen katsottavaksi?
– Nyt kun ajattelen taaksepäin, niin voi olla, että se ei ollut kovin hyvä idea. Ei siinä mitään pahaa ollut, mutta kyllä pitäisi vähän enemmän miettiä. Kyllä meillä on ollut Kiljusen lupa siihen, Vladimirskiy sanoo.
Vladimirskiyn mukaan Kiljunen sai katsoa videon ennen sen julkaisua.
– Meidän piti vain osoittaa meidän jäsenille, että me ollaan olemassa ja me tehdään jotain, yritetään lähestyä Suomen poliitikkoja ja keskustella heidän kanssaan.
Vladimirskiyn mukaan Aleksanterinliitto on yrittänyt lähestyä useita poliitikoita, mutta vain Kiljunen on suostunut tapaamiseen.
Mitä ajatuksia videon mediahuomio ja Kiljusen ero ulkoasiainvaliokunnan johdosta on herättänyt Aleksanterinliitossa?
– Se herättää huolta meissä. Tämä on epätervettä. Suomi on oikeusvaltio, jossa saa olla eri mieltä jopa eduskunnassa. Että tulee näin iso kohu, kun Kiljunen on eri mieltä.
Vladimirskiy sanoo että tilanne tuo mieleen Venäjän duumaa koskevan venäläisen sanonnan: ”parlamentti ei ole keskustelua varten”. Vladimirskiyn mukaan ei ole oikeudenmukaista, että Kiljusen pitkä ura politiikassa kokee tällaisen kolauksen kyseisten kommenttien takia.
Vladimirskiy arvioi, että Kiljusen puheita on tulkittu väärin ja että puheet ”iltapäivälehtien hybridivaikuttamisesta” olivat hänen mielestään kielikuva. Vladimirskiy kuitenkin on itse sitä mieltä, että iltapäivälehtien ”negatiiviset artikkelit” vaikuttavat suomenvenäläisten imagoon.
– Nämä ihmiset eivät ole ehtineet tehdä mitään pahaa, mutta heidät esitetään turvallisuusuhkana. Moni Suomessa asuva venäjänkielinen suhtautuu Suomeen ja mediaan epäluottavaisesti juuri sen takia, että heitä mustamaalataan, Vladimirskiy sanoo.
Itärajan sulku ja Venäjän valtioon liittyvä kriittinen uutisointi johtuvat ennen kaikkea siitä, että Venäjä käy raakaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Viranomaiset ympäri länsimaita varoittavat Venäjän tiedustelusta, hybridivaikuttamisesta ja jopa mahdollisesta sabotaasista.
Ymmärrättekö siis sitä kritiikkiä, jota Kiljusen kommentit ovat herättäneet?
– Kuten videosta käy selville, Kiljunen ei millään tavoin kiellä sitä, että Venäjä on vaarallinen tällä hetkellä. Venäjä on hyökännyt Ukrainaan, se on fakta.
Vladimirskiyn mukaan Kiljunen on onnistunut vakuuttamaan useita aiemmin asian suhteen skeptisiä suomenvenäläisiä siitä, että Venäjä voi yrittää harjoittaa itärajalla hydridivaikuttamista.
– Aika usea ihminen, joka ei uskonut siihen aikaisemmin, on vaihtanut mielipidettään sen jälkeen, kun Kiljunen on kertonut siitä.
Vladimirskiy syyttää Suomen hallitusta kaksinaismoralismista itärajan suhteen: samalla kun ihmisten kulkeminen Venäjälle on tehty vaikeaksi, käydään Venäjän kanssa edelleen kauppaa.
– Lannoitteita liikkuu Vainikkalan kautta lähes joka päivä, Vladimirskiy sanoo.
