Veturipuiston yrittäjät romuttivat mahdollisesti muiden omistamia vetureita ja raitiovaunuja. Poliisi tutkii asiaa törkeänä kavalluksena.
Vanhan junakaluston ja raitiovaunujen purkamisesta Keuruun Haapamäellä tuli poliisiasia, kun kaluston omistajuus on epäselvä.
Haapamäen veturipuistossa ehdittiin purkaa yksi Tr1- eli Risto-höyryveturi ja kaksi HKL:n raitiovaunua. Työt päättyivät, kun junayhtiö VR käski lopettaa junien romuttamisen.
Käskyä tehosti myös poliisipartio, joka kirjasi purkutöistä rikosilmoituksen.
Haapamäen veturipuiston yrittäjät kertoivat perjantaina paikallislehti Suur-Keuruulle, että he romuttivat omistamansa veturipuiston huonokuntoista kalustoa.
Junayhtiö VR uskoo, että veturit ovat heidän omaisuuttaan. Poliisi tutkii vetureiden purkamista muun muassa törkeänä kavalluksena.
VR:n rahoitus- ja riskienhallintajohtaja Janne Runsamo kertoi Ylelle sähköpostitse, että yhtiö sai tiedon veturien romuttamisesta Suomen rautatiemuseolta 10. lokakuuta. VR vaati sen jälkeen veturipuiston yrittäjää lopettamaan luvattomat purkutyöt.
Yksi Tr1-höyryvetureista ehdittiin purkaa täysin. Toisesta veturista purettiin sen perässä kulkeva vesivaunu.
Runsamon mukaan ei ole tiedossa, saadaanko puretuista vetureista pelastettua varaosia.
Veturit päätyvät romuraudaksi
Höyryveturipuisto myi veturit romutettaviksi ulkopuoliselle yritykselle, jonka vastuulla oli myös romujen myyminen eteenpäin.
Romuta Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Mutanen kertoo, että yhtiö pysäytti purkutyöt heti, kun VR:n käsky tavoitti romuttajat.
Romuta, höyryveturipuisto ja VR sopivat, että jo romutettu veturi ja puretut raitiovaunut kuljetetaan Haapamäeltä Liminkaan. Valtaosa veturista on menossa romuraudaksi.
Varaosiksi kelpaavat osat, kuten jopa 100 000 euron arvoisiksi arvioidut veturin akselit, odottavat Limingassa selvyyttä veturien omistussuhteista. Myös romuraudasta saatavat myyntitulot menevät aikanaan veturien omistajalle.
Mutasta harmittaa, että hänen yhtiönsä joutui tilanteessa ikävään välikäteen.
– Uskoin, että puistonpitäjällä on hyvä aikomus tehdä puistoon tilaa ja keskittyä näyttelykuntoisiin vetureihin. En osannut arvata, että omistajuuskuvio on näin monimutkainen, Mutanen toteaa.
Haapamäen höyryveturipuisto kertoo verkkosivuillaan olevansa maailman suurin höyryveturipuisto. Osa esillä olevista vetureista on puiston, osa VR:n ja osa erilaisten museoveturiyhdistysten omistuksessa.
VR kertoo, että yhtiöllä on Haapamäellä toistakymmentä ei-liikennekelpoista höyryveturia ja muuta rautateihin liittyvää museokalustoa. Yhtiö lahjoitti nyt puretut veturit 1980-luvulla Keuruun kaupungille Haapamäen Höyryveturipuiston perustamista varten.
Kuin puiston omistusrakenteet muuttuivat, kaupunki palautti lahjakirjan mukaisesti veturit VR:n omistukseen. VR halusi tukea puistoyrittäjän liiketoimintaa ja jätti junat Haapamäelle.
Yle ei ole tavoittanut puiston yrittäjiä kommentoimaan asiaa.
Raitiovaunut romutettiin vähin äänin
Veturien lisäksi romutettaviksi päätyivät museoraitiovaunut HKL 331 ja HKL 719. Vaunu 719 oli valmistettu vuonna 1940 Helsingin kaupungille silloisessa Saksan Breslaussa (nykyisin Wrocław, Puola) ja moottorivaunu 331 Tampereella vuonna 1955.
Suomen Raitiotieseuran ylläpitämän museoraitiovaunulistauksen mukaan Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos luovutti sille kuuluneet raitiovaunut höyryveturipuistolle vuonna 2020. Vaunut säästyivät tuolloin niukasti romuttamiselta.
HKL:n tilalle perustettu Helsingin Kaupunkiliikenne Oy kuuli raitiovaunujen romuttamisesta, kun Yle uutisoi asiasta. Yhtiö selvittää parhaillaan, millaisella sopimuksella raitiovaunut luovutettiin Haapamäelle ja päättää sen jälkeen mahdollisista jatkotoimista.
