Säästöpaperi lisäisi kansalaisten eriarvoisuutta sen mukaan, missä he sattuvat asumaan.
”Ei ole täyttä huttua, mutta aivan liian yleisluonteinen”.
”Tämä tarkoittaa, että hallitus pesee kätensä sosiaalihuollon palveluista ja jättää ne hyvinvointialueiden vastuulle”.
Tällaisia näkemyksiä kirvoitti professoreilta eduskunnasta viime päivinä tutuksi tullut paperi. Se on nimeltään Sosiaalihuollon säästöt ja hallitusohjelma, uusi toteuttamissuunnitelma.
Yle sai paperin käsiinsä tietopyynnöllä.
Tänään torstaina sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) heilutteli sosiaalihuollon säästöpaperia eduskunnan kyselytunnilla, kun oppositio penäsi hallitukselta jälleen kerran tietoja sote-säästöistä.
Kaisa Juuso lupasi julkistaa paperit ennen kyselytuntia. Oppositio sai paperit odotettua nopeammin, kun ministeri Juuso ryhtyi yllättäen jakamaan papereita ministerinaitiosta oppositioedustajille.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan kyseessä on valmistelumuistio.
Kaksi ja puoli liuskaa
Keskiviikkona Juuso yllättäen jäätyi sote-säästöjä koskeneessa välikysymyskeskustelussa ja ryhtyi lukemaan Sosiaalihuollon säästöjä suoraan paperista. Oppositiopuolueet syyttävät välikysymyksessä sotesäästöjen salaamisesta. Hallituksen luottamuksesta äänestetään perjantaina.
Ylen saama paperi on kaksi ja puoli liuskaa pitkä ja sisältää runsaasti kankeita sanakäänteitä.
Sääntelyä kevennettäisiin, purettaisiin, ja järjestämisvastuu tarkentuisi uusiin, ehkä noin kymmeneen isompaan ja selkeämpään asiakaslähtöiseen palvelukokonaisuuteen, joita voisivat olla esimerkiksi lapsiperhepalvelut, taloudellista toimintakykyä edistävät palvelut, kotona asumista tukevat palvelut, päihde- ja riippuvuuspalvelut, perheoikeudelliset palvelut ja niin edelleen.
Tällä hetkellä sosiaalihuoltolain sosiaalipalveluita käsittelevässä pykälässä on lueteltu yli 40 erilaista lakisääteistä palvelutehtävää.
Yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta luki paperin Ylen pyynnöstä. Hiilamo pitää sitä varsin yleisluonteisena.
– Aitoa säästöä syntyy vain, jos hallitus vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta vuodesta 2027 alkaen 50 miljoonalla eurolla ja 2028 alkaen 100 miljoonalla eurolla. Koska esityksessä ei ole mitään indikaattoreita [tunnuslukuja] uudistusten toteuttamiselle, hallitus voi tehdä tai olla tekemättä päätöksiä.
Professori: Valtio pesee kätensä
Professori Hiilamo ei ole vakuuttunut siitä, että ”sääntelyn keventämisellä ja palveluvalikoiman rajaamisella” syntyy sadan miljoonan säästöt. Hän kuitenkin epäilee, haluaako hallitus niskaansa myrskyn juuri ennen seuraavia eduskuntavaaleja 2027. Vaalien takia vaikeimmat päätökset tehdään aina hallituskauden alussa.
Varmaa on, että mekkala alkaisi, sillä leikkauksissa on kyse lakisääteisistä sosiaalihuollon palveluista, joita ovat esimerkiksi kotipalvelut, kasvatus- ja perheneuvonta ja omaishoidon tuki.
Sosiaalityön apulaisprofessori Maija Jäppinen Helsingin yliopistosta puolestaan arvioi, että paperi osoittaa, että hallitus on sysäämässä vastuun kaikkein vähäosaisimmista hyvinvointialueille.
Muistiossa todetaan, että muutos ”korostaisi hyvinvointialueen vastuuta järjestää henkilön tarvitsema yksilöllinen sosiaalihuollon vastuulle kuuluva tuki ja apu, mutta jättäisi keinot siihen aikaisempaa joustavammaksi”.
– Tällä paperilla valtio pesee kätensä ja siirtää sosiaalihuollosta vastuun alueille. Hyvinvointialueiden vastuulle jäisi, mitä palveluja ne tarjoaisivat. Ihmisten kohtelu riippuisi täysin siitä, missä he sattuvat asumaan, Jäppinen sanoo.
Jäppinen toteaa, että paperi on vaikealukuinen ja lauseet epäselviä. Lopputulos on kuitenkin selvä: ihmisten eriarvoisuus lisääntyy, jos linjaukset toteutuvat.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut maksetaan valtion pussista.