Julkisen terveydenhuollon kesäsulut ovat vaikuttaneet päivystysjonoihin hyvinvointialueilla vaihtelevasti.
Valtaosa hyvinvointialueista kertoo, että terveyskeskusten kesäsulut eivät ole aiheuttaneet ylimääräistä jonotusta.
Yle kysyi kaikilta Suomen hyvinvointialueilta sähköpostitse kesäsulkujen vaikutuksista, esimerkiksi sitä, ovatko päivystykset ruuhkautuneet ja paljonko palautetta kesäsuluista on tullut. Vastaukset saatiin 20 alueelta.
Vastausten perusteella pääkaupunkiseudulla on ollut haasteita enemmän kuin muualla maassa.
Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoiminnan yksikön päällikkö Outi Huida kertoo, että jonot kiireettömään hoitoon ovat kesän aikana pidentyneet.
– Lisäksi haasteita on ollut osalla terveysasemista eri yhteydenottokanavien hoitamisessa velvoitteiden mukaisesti, hän sanoo.
Ongelmia on ollut myös muualla Suomessa. Yle uutisoi heinäkuussa, että Seinäjoen keskussairaalan päivystys on ruuhkautunut pahasti kesän aikana.
Kun potilaita normaalina kesäpäivänä on noin 160–180, ruuhkapäivinä heitä on ollut 200–220.
– Pahimmillaan jo ilmoittautumiseen joutuu jonottamaan kaksi tuntia ja päivystyksessä käynti on asiakkaalle koko päivän kestävä keikka, kertoi Seinäjoen keskussairaalan päivytyksen ylilääkäri Jari Nyrhilä.
Taustalla on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen toukokuussa tekemä päätös, joka koskee alueen kiirevastaanottojen keskittämistä pitkälti Seinäjoelle.
Jonot useampia tunteja
Huidan mukaan Helsingin terveysasemilla kiireellinen hoito on priorisoitu, eikä millään kaupungin asemalla ole ollut pahoja ruuhkia.
– Merkittävä osa päivystysasiakkaista saa hoitoa terveysasemilla ajanvarauksella. Walk in -vastaanotoilla jonot ovat voineet olla pisimmillään kolme tuntia, hän arvioi.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on kotiuduttu keskimäärin kahdessa ja puolessa tunnissa, kertoo hyvinvointialueen tulosaluejohtaja Liisa Nordlund.
– Osastolle otettavien potilaiden kotiutumisaika on noin kuusi tuntia. Alle neljässä tunnissa päivystyskäynniltä poistuu hieman yli puolet potilaista, Nordlund sanoo.
Siun Sotesta Pohjois-Karjalasta odotusajat tulevat minuutin tarkkuudella. Viestintäsuunnittelija Sari Jormanaisen mukaan keskimääräinen odotusaika lääkärille on kesä-heinäkuussa ollut keskimäärin tunti ja 51 minuuttia.
– Aika ilmoittautumisesta osastolle tai kotiin siirtymiseen on ollut vähän yli viisi tuntia. Nämä ovat jonkin verran tavoitearvoja pidemmät, Jormanainen kirjoittaa.
Ruuhkautumista koko vuoden ajan
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella odotetaan päivystyksen ruuhkautuvan alkusyksyllä. Kesäaikana on jouduttu painottamaan kiireellisten asioiden hoitoa.
– On mahdollista, että alkusyksystä terveyspalveluiden tarve avosairaanhoidossa on suurta. Se voi aiheuttaa niin takaisinsoittolinjojen jonoutumista kuin vastaanottojenkin suhteellista puutetta tavanomaista enemmän, kertoo Eliisa Anttila Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen viestinnästä.
Pirkanmaan hyvinvointialueella on ollut ruuhkia koko vuoden ajan, kertoo alueen vastaava johtajaylilääkäri Sirpa Rainesalo.
– Yhteispäivystyksessä on ollut ajoittaista ruuhkautumista koko alkuvuoden melko säännönmukaisesti. Ruuhkautumisessa on kesän osalta nähtävissä sekä potilasmäärän kasvua että jatkohoitoon siirtymisen viiveitä, Rainesalo sanoo.
Muutos ei ole vaikuttanut
Hyvinvointialueisiin siirryttiin vuoden 2023 alussa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen oli sitä ennen kuntien vastuulla.
Muutos on aiheuttanut paljon kritiikkiäkin. Yt-neuvotteluiltakaan ei ole vältytty.
Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue kertoi syksyllä 2023 aloittavansa koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Pirkanmaan hyvinvointialue on Suomen suurin hyvinvointialue: siellä on 20 000 työntekijää.
Myös Pohjanmaalla on aloitettu muutosneuvottelut. Haasteita on ollut myös Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. Keski-Suomen hyvinvointialue ilmoitti yt-neuvottelujen alkamisesta elokuun alussa.
Moni Ylelle vastanneista kertoo, että muutos sairaanhoitopiiristä hyvinvointialueeksi ei ole näkynyt päivystyksen jonoissa.
– Joillakin asemilla henkilöstömäärä on saattanut hyvinvointialueille siirtymisen jälkeen supistua. Se saattaa haastaa kesäajankin toimintaa verrattuna aiempiin vuosiin, mutta muutokset ovat olleet pieniä, arvioi Eliisa Anttila Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta.
Taloussyyt vaikuttivat
Asia on havaittu myös muualla Suomessa.
– Sulkuja oli hieman enemmän kuin aiemmin resurssi- ja taloussyistä, sanoo Keski-Suomen hyvinvointialueen avosairaanhoidon palvelujohtaja Jari Raudasoja.
– Jatkohoitopaikkoja on ympäri maakuntaa, mikä on toisinaan aiheuttanut viiveitä hoitopaikan ja kyytien järjestymisessä, kertoo Lapin hyvinvointialueen vastaava ylilääkäri ja yksikönjohtaja Aino Leimu.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen palvelupäällikkö Jan-Erik Palviainen kertoo, ettei muutos vaikuttanut.
– Meillä oli jo Eksoten (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) aikana sama toimintamalli.
Useammasta vastauksesta käy ilmi, ettei myöskään asiakaspalautteiden määrä ole hyvinvointialueilla juuri kasvanut aiemmasta.
– Eihän kukaan kipeänä haluaisi odottaa. Monesti potilaiden voi olla vaikea ymmärtää, miksi joutuvat odottamaan ja mitä vaikka laboratoriokokeen valmistumiseen vaaditaan, sanoo Siun Soten viestintäsuunnittelija Sari Jormanainen vastauksessaan.
Potilaat pyritään hoitamaan niin ripeästi kuin mahdollista.
– Jonojen välttämiseksi on erittäin tärkeää, että päivystyksessä hoidetaan vain päivystyspotilaita, ei kiireettömämpiä asioita, Jormanainen sanoo.
