Tullin useista rikoksista epäilemä kennelinpitäjä toimii Kennelliitossa yhä kasvattajana sekä liiton toimihenkilönä. Liitto ei ole puuttunut kasvattajan toimintaan, vaikka se on saanut tämän toiminnasta useita yhteydenottoja. Koirien kuntoon on kiinnittänyt huomiota myös valvontaeläinlääkäri.
Ylen tietojen mukaan Kennelliittoon on otettu yhteyttä pirkanmaalaisen kasvattajan toimintaan liittyvistä epäkohdista vuosina 2022–2023. Ainakin kolme eri ihmistä on kertonut Kennelliitolle muun muassa kasvattajan sopimusrikkomuksesta ja eläinten huonoksi kuvatusta kohtelusta.
Kennelliitto ei ole puuttunut asiaan koska katsoo, ettei yhteydenottoja ole tehty virallisina ilmoituksina. Kennelinpitäjä jatkaa yhä kennelnimen omaavana kasvattajana sekä liiton toimihenkilönä koirien mikrosiruttajana.
Pirkanmaalainen valvontaeläinlääkäri on vuonna 2022 kertonut liitolle, että kennelissä on ilmennyt puutteita eläinsuojelulainsäädännön noudattamisessa.
Lisäksi eläinlääkäri on kertonut liitolle epäilevänsä, että jalostuksessa olisi käytetty rekisteröimättömiä koiria. Hän ei ole kuitenkaan voinut toimittaa huomioistaan varsinaista todistusaineistoa.
Kennelliitto ei vahvista yhteydenottoa Ylelle.
Kennelliitto on valtakunnallinen koira-alan asiantuntijajärjestö sekä koirien omistajien, kasvattajien ja harrastajien edunvalvoja.
Tulli epäilee kasvattajaa muun muassa salakuljetuksesta, törkeästä veropetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta. Yle on vahvistanut, että esitutkinta koskee nimenomaan kyseistä kenneliä.
Tätä juttua varten Yle on haastatellut kymmentä koiraharrastajaa, jotka kertovat kenneliin liittyvistä kokemuksistaan. Osa haastateltavista kuvaa, että kasvattaja käyttää jalostukseen sairaita tai keskenään läheistä sukua olevia koiria. Kasvattaja myös teettää haastateltavien mukaan pentuja liian nuorilla koirilla tai tiheään. Haastateltavat ovat olleet huolissaan koirien hyvinvoinnista sekä tiloista, joissa koiria pidetään.
Yle tavoitteli kasvattajaa puhelimitse ja tekstiviestitse. Kasvattaja ei halunnut kommentoida asiaa julkisuuteen, vaan kehotti kääntymään asianajajansa puoleen. Yle ei tavoittanut asianajajaa.
Koiran omistaja: sopimusrike painettiin villaisella
Janika Mäntylä on hankkinut koiransa kasvattajalta vuonna 2021. Mäntylän koira on tuotu maahan laittomasti.
Mäntylän epäilykset heräsivät, kun hän ei saanut koirastaan kirjallista sijoitussopimusta. Se on vastoin Kennelliiton kasvattajasitoumusta, jonka mukaan myyjän on tehtävä kummallekin osapuolelle kirjallinen sopimus.
Mäntylä soitti asiasta Kennelliittoon ensimmäisen kerran elokuussa 2023. Tuolloin yhteydenotto ei edennyt käsittelyyn, koska Mäntylä ei halunnut tehdä sitä nimellään. Kennelliitto vaatii, että ilmoitus täytyy tehdä omalla nimellä, jotta se käsitellään. Liitto antaa nimen tiedoksi myös kohteelle.
Helmikuussa 2024 Mäntylä jätti Kennelliitolle virallisen, allekirjoitetun ilmoituksen koiran laittomasta maahantuonnista sekä kasvattajasitoumuksen rikkomisesta.
Yle on nähnyt ilmoituksen sekä Mäntylän esittämät todisteet, kuten valvontaeläinlääkärin lausunnon koiran laittomasta maahantuonnista. Lisäksi hän on kertonut käynnissä olevasta tullin esitutkinnasta.
Kennelliitosta ei vahvistettu Ylen tietoja tai sitä, onko sille jätetty ilmoitus.
Koiraharrastaja: epäeettinen toiminta julkinen salaisuus
Toisen Ylen haastatteleman koiranomistajan mielestä on mahdotonta, ettei Kennelliitto tietäisi käynnissä olevasta tullin esitutkinnasta tai siitä, että kasvattaja ei noudata sääntöjä ja kohtelee koiria huonosti. Hänellä ei ole kennelistä koiraa mutta hän tuntee ihmisiä, joilla on kasvattajasta omakohtaisia kokemuksia.
Hän sanoo olleensa itsekin liittoon yhteydessä koska kokee, että kasvattajan toimiin on puututtava.
– Kasvattajalta tulee myös Kennelliiton rekisterin ulkopuolelta pentuja, haastateltava luonnehtii. Hän pitää kyseenalaisena, ettei liitto ole puuttunut toimintaan.
Haastateltava esiintyy nimettömänä, koska nimellä esiintymisestä voi koitua hänelle vahinkoa.
Haastateltavan mukaan kennelin toiminnan epäkohdat ovat yleisessä tiedossa: kasvattajasta on keskusteltu coton de tuléar -rodun Facebook-ryhmässä jo kauan. Yle on nähnyt osan keskusteluista, jotka käsittelevät esimerkiksi Tullin esitutkintaa. Niissä ei mainita kennelin nimeä.
Näin liitto vastaa: Ilmoitukset oltava kirjallisia ja allekirjoitettuja
Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Esa Kukkonen toteaa, että liitto vaatii ilmoitukset kirjallisina ja allekirjoitettuina, jotta toimiin ryhdytään.
– Näin vastapuoli saa mahdollisuuden antaa oman vastineensa. Ihminen on syytön kunnes toisin todistetaan, Kukkonen sanoo.
Hän ei kertomansa mukaan ole tietoinen kasvattajaan liittyvistä epäilyistä eikä tunnista kennelnimeä. Kukkonen oli hallituksen jäsen myös vuosina 2022–2023, jolloin liittoon on otettu kasvattajasta yhteyttä epävirallisesti. Kukkonen sanoo, että hallituksen tietoon yhteydenottoja ei tuotu, koska niitä ei tehty kirjallisina ilmoituksina.
Kirjalliset ilmoitukset käsitellään ensin toimikunnassa, jonka alaisuuteen asia kuuluu. Toimikunta siirtää käsittelyn tarvittaessa hallitukselle joka puolestaan päättää, annetaanko ilmoitus eettisen lautakunnan harkintaan. Se päättää sanktioista.
Kasvattajatoimikunnan esittelijä-sihteeri Seidi Linnavuori-Nyman arvioi, että prosessi kestää tavallisesti puolisen vuotta.
Linnavuori-Nyman ei kommentoi, onko hän saanut kasvattajasta epävirallisia yhteydenottoja.
– En voi vahvistaa onko minulle soiteltu, kuinka paljon ja mitä on kerrottu. Sen voin sanoa, että Kennelliiton työntekijät lukevat mediaa niin kuin muutkin koiraihmiset.
Onko olemassa riski, että Kennelliiton tulisi puuttua kasvattajan toimintaan mutta niin ei tehdä, koska kukaan ei tee virallista ilmoitusta?
– Mahdollisuus on varmasti olemassa, mutta tämä on ainakin tällä hetkellä meidän toimintatapamme asian saattamiseksi vireille instanssissamme. Olen täällä töissä ja toimin päätettyjen ohjeiden perusteella, Linnavuori-Nyman sanoo.
Saa yhä siruttaa
Kennelliiton tunnistusmerkintäohjeen mukaan tunnistusmerkitsijän kenneltoiminnan tulee olla moitteetonta viimeisten kymmenen vuoden aikana pätevyyttä anottaessa.
Lisäksi tunnistusmerkitsijän täytyy olla hyvämaineinen henkilö, jota ei ole rangaistu eläinsuojelurikoksesta tai -rikkomuksesta. Pätevyys on voimassa neljä vuotta.
Hyvämaineisuus arvioidaan pätevyyttä haettaessa ja uusittaessa. Tuolloin tarkistetaan, onko henkilö saanut Kennelliiton hallitukselta muistutusta tai onko eettinen lautakunta rangaissut häntä.
Seidi Linnavuori-Nyman ei kommentoi, saako kasvattaja yhä tunnistusmerkitä koiria.
– Jos hänen nimensä löytyy tunnistusmerkitsijälistalta, pätevyys lienee voimassa.
Linnavuori-Nyman ei kommentoi, arvioiko liitto pätevyyden täyttymistä nyt tai kenties tulevaisuudessa. Arvion tekee ensisijaisesti eettinen lautakunta. Jos tunnistusmerkitsijä saa Kennelliiton kurinpidollisen seuraamuksen, henkilön tunnistusmerkintäoikeus päättyy Linnavuori-Nymanin mukaan välittömästi.
