Yle selvitti: Satoja S-ryhmän edustajia aikoo valtuustoon – kaupan ja kunnan kytky on jatkuva pulma | Talous

S-ryhmän edustajia pyrkii uusiksi kuntapäättäjiksi – ja se lupailee töitä lakimiehille.

Tiiviit suhteet kaupan ja kuntapäättäjien välillä ovat ongelma, kun kauppaa ja kaavoittajaa edustaa sama henkilö.

Kaupalle hyvä sijainti on elinehto. Kaavoituksella jaetaan parhaita kauppapaikkoja ja päätetään esimerkiksi liikenneliittymistä kaupan pihaan.

Ylen selvityksen perusteella tämän vuoden kuntavaaleissa on ehdolla yli 90 osuuskaupan hallintoneuvoston jäsentä. Ehdokkaita löytyi lähes kaikkien alueosuuskauppojen hallintoneuvostoista.

Tämän lisäksi Ylen vaalikoneessa pari sataa ehdokasta ilmoitti olevansa osuuskaupan edustajistossa.

Vaikka kaikki heistä eivät tulisi valituiksi, S-kaupan vihreän värin voi odottaa pysyvän vahvasti mukana kuntien päätöksenteossa.

Viime vuonna osuuskaupan osuus ruokakaupasta nousi tuntuvasti ja ylsi jo lähes 49 prosenttiin.

Kuluttaja- ja kilpailuvirasto KKV katsoi jo vuoden 2013 selvityksessään, osuuskaupan hallintoneuvoston jäsenyys muodostaa esteellisyyden päätöksenteossa.

Sen sijaan osuuskaupan edustajiston jäsenyys ei vielä aiheuta suuria ongelmia kunnanvaltuuston jäsenelle. Hallintoneuvosto osallistuu edustajistoa tiiviimmin kaupan päätöksentekoon.

Ongelmatilanteet ovat tuttuja Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäelle. Hän saa viikoittain kuntapäättäjiltä, kuntalaisilta ja yrityksiltä kysymyksiä siitä, kuka ja milloin on jäävi tekemään päätöksiä. Useimmiten ongelmatilanteet liittyvät kaavoitukseen.

Myllymäen mukaan esteellisyyteen suhtaudutaan nykyään entistä tarkemmin.

– Jos esteellinen henkilö on läsnä ja päätöksestä tulee valitus, niin päätös menee kumoon, se pitää ottaa uudestaan valmisteluun. Siinä saattaa mennä vuosi, kaksi tai kolme ihan hukkaan.

Esteellisyyttä voidaan käyttää keinona kaataa epämieluisia päätöksiä etsimällä päätöksenteosta muotovirheitä.

Tätä osaavat käyttää niin kuntalaiset kuin poliittiset vastustajatkin. Myös keskenään kilpailevat yritykset seuraavat tarkasti, että kauppapaikkojen jakaminen on reilua, eikä kukaan pääse vetämään kotiin päin.

– Meidän suosituksemme on ollut se, että otetaan varman päälle näissä asioissa. Mieluummin katsotaan kaikkia läpi, että ketkä ovat esteellisiä.

Oulussa valtuustoon ensimmäistä kertaa ehdolla oleva Sofia Husso (kok.) on myös Osuuskauppa Arinan hallintoneuvoston jäsen. Hän korostaa, että valtuutettujen on oltava tarkkana esteellisyyskysymysten suhteen. Husso pitää kuitenkin hyvänä, jos valtuustoon tulee liike-elämän näkökulmaa.

– Varovaisuusperiaate on hyvä. Jos tuntuu, että tässä saattaa olla esteellisyysvaaraa, niin sitten sitä todennäköisesti on, hän kiteyttää.

Husso on ollut osuuskaupan edustajistossa 15 vuotta ja hallintoneuvostossa yhdeksän vuotta. Hänen mielestään S-ryhmän edustajistojen ja hallintoneuvostojen aktiivisia ihmisiä ei pidä liikaa rajoittaa.

– Näen sen vähän vaikeana, jos pitää valita ainoastaan yksi palli, millä istua. En koe sitäkään kauhean hyvänä asiana.

Etelä-Karjalan Osuuskaupan hallintoneuvoston jäsen Jouni Kemppi (kesk.) hakee toista kautta Lappeenrannan valtuustoon. Hänen mukaansa vuosittain on allekirjoitettava salassapitosopimus, jolla varmistetaan, että S-ryhmän liikesalaisuudet eivät vuoda valtuustotyön kautta julkisuuteen.

Myös Kemppi tunnistaa esteellisyyskysymysten ongelman. Käytännössä jäsenyys hallintoneuvostossa vaikeuttaa mahdollisuuksia osallistua esimerkiksi kaavoituksesta päättävien lautakuntien työhön.

– Minulle tuli yllätyksenä, että tulin valituksi hallintoneuvostoon ja olen tietysti tyytyväinen, että minulla oli luottamus siihenkin tehtävään. Olen ottanut valtuuston kokousten osalta sen joka kerta huomioon, että asioita ei mene niissä ristiin.

Rivivaltuutettuna esteellisyyttä ei synnyt yhtä herkästi kuin lautakuntien valmistelutyössä.

– Sen takia en ole missään lautakunnassa tällä hetkellä. Ei ole ongelma tehdä pelkästään valtuuston päätöksiä, Kemppi sanoo.

Kuntaliiton mukaan voi olla viisainta jääväytyä vaikka varmuuden vuoksi silloin, jos jääviydestä syntyy edes epäilyä.

Käytännössä se voi tarkoittaa sitä, että kaavoituslautakunnan kokouksessa ovi käy tiuhaan.

S-ryhmä avasi viime vuonna kolme uutta Prismaa. Kahdessa niissä törmättiin kaavan tekemisen yhteydessä esteellisyyteen osuuskauppakytkyjen takia.

Ylöjärvellä edustajiston jäsen poistui ympäristölautakunnan asemakaavamuutosta käsitelleestä kokouksesta ”intressijäävinä asian käsittelyn ajaksi klo 17.35-17.50”, kokouksen pöytäkirja kertoo.

Aina tilanteet eivät ole selkeitä. Valkeakoskella kaupunginhallitus linjasi, ettei esteellisyyttä edustajiston jäsenyyden perusteella synny. Myöskään puolison hallintoneuvoston jäsenyys ei ollut päätöksenteossa ongelma. Yhdessä kokouksessa edustajiston jäsen poistui linjauksesta huolimatta.

KKV on katsonut, että esteellisyys syntyy hallintoneuvoston, mutta ei välttämättä edustajiston jäsenyyden perusteella.

Mutta jäävääminen pitää tehdä oikein. Päätös voidaan joutua purkamaan siinäkin tapauksessa, jos jälkeenpäin havaitaan, että lautakunta on määrännyt jäsenensä esteelliseksi turhaan.

S-ryhmälle kysymykset estellisyydestä ovat tuttuja ja S-ryhmän viestintäosasto kertoo Ylelle, että hallinnon uusille edustajille järjestetään koulutusta esteellisyyskysymyksiin liittyen.

– S-ryhmän hallinnossa mukana olevia ohjeistetaan noudattamaan esimerkiksi kunnallista päätöksentekoa ohjaavan kuntalain ja hallintolain mukaisia esteellisyyssäännöksiä, viestintä sanoo sähköpostivastauksessaan.

Osuuskunnan hallintotyöhön sitoutumiseen saattaa vaikuttaa sekin, että osuuskauppojen hallintoneuvostojen palkkiot voivat varsin tuntuvia.

Suurimmat palkkiot olivat HOK-Elannolla, jolla hallintoneuvoston kokouspalkkio oli viime vuonna 730 euroa. Puheenjohtajalle maksettiin 53 400 euron vuosipalkkio. Tämän lisäksi voidaan maksaa matkakorvauksia.

Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Myllymäki kuitenkin muistuttaa, että palkkion suuruudella ei ole vaikutusta esteellisyyteen. Esteellisyys voi syntyä, vaikka tehtävää hoidettaisiin vain talkoohengessä.

Tämän selvityksen tiedonhakuun osallistuivat Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijat Siiri-Maria Aikio, Jutta Kuusitaipale, Aurora Kuusisto ja Katriina Reijonen.