Alallaan tunnettu ja hyvin siteerattu tekniikan tohtori Mika Sillanpää jatkaa vääntöä entisen työnantajansa kanssa vielä viisi vuotta työsuhteen purkunsa jälkeen. Hän on tehnyt tänä syksynä valtavan määrän tietopyyntöjä Lappeenrannan-Lahden teknilliselle yliopistolle eli LUT-yliopistolle sekä lukuisia tutkintapyyntöjä poliisille.
Sillanpää on pyytänyt tietoja julkisuuslain nojalla esimerkiksi LUTista tehdyistä valituksista, ex-kollegoistaan, hänestä päätöksiä tehneistä ihmisistä sekä omista kululaskuistaan. Myös esimerkiksi rehtori Juha-Matti Saksan lomia koskevia tietoja on pyydetty.
– Tällä hetkellä tietopyyntöjen määrä on satakunta. Motiivia on vaikea ymmärtää, rehtori sanoo.
Tietopyynnöt kohdistuvat osin ihmisiin, joista Sillanpää on tehnyt aiemmin rikosilmoituksia.
Sillanpää on tehnyt viime vuosina vähintään kymmenittäin rikosilmoituksia entisistä työkavereistaan, uutismedioista sekä netissä hänestä kirjoittaneista ihmisistä. Tarkkaa määrää on vaikea arvioida, sillä kaikki rikosilmoitukset eivät johda tutkintoihin eikä poliisi luovuta tietoja keskeneräisistä asioista. Yksi keskeneräisistä tutkinnoista kohdistuu myös Yleen.
Iso osa rikosilmoituksista ajoittuu vuosille 2019–2021. Ylen hallussa olevista kymmenistä ilmoituksista ja tutkintojen päättämispäätöksistä näkyy, että Sillanpään rikosilmoitusten teko hiljeni vuosina 2022–2023, kunnes on taas alkanut uudestaan tänä syksynä.
Vain yksi Ylen näkemistä päätöksistä on johtanut sovitteluun Sillanpään ja hänestä nettiin kirjoittaneen henkilön välillä. Muissa ei ole ollut syytä epäillä rikosta.
Samoin Sillanpää on itse ollut rikostutkintojen kohteena, joista Ylen tiedossa olevista lopetetuista tutkinnoista kaikki ovat päättyneet ilman syytteitä. Yhden jutun tutkinta on yhä kesken.
Tohtori vaitonainen
Yle pyrki saamaan Sillanpäältä haastattelun asiasta ja lähetti myös kysymyksiä sähköpostitse, mutta tohtori vastasi vain osaan kysymyksistä.
Sillanpää itse perustelee tietopyyntöjen määrää toteamalla, että hänestä yliopiston toiminnassa on ”huomattavan arveluttavia piirteitä”.
Tekemiään rikosilmoituksia Sillanpää kommentoi, että rikosilmoituksen voi tehdä, jos epäilee rikoksen tapahtuneen. Hänen näkemyksensä mukaan rikosilmoitukset liittyvät joko suoraan tai välillisesti Sillanpäästä itsestään tehtyihin rikosilmoituksiin.
Rehtori: häirintää ja mustamaalaamista
Rehtori Saksan mukaan nyt syksyllä tehtyjen tietopyyntöjen kohdalla on ilmeistä, että ihmiset, jotka ovat jollain tavalla puuttuneet Sillanpään toimintaan tai tehneet häneen tai hänen toimintaansa liittyviä päätöksiä, ovat nyt hänen kohteinaan.
Yliopistolla ei olla varmoja, montako rikosilmoitusta Sillanpää on tehnyt yliopistosta tai sen henkilökunnasta.
Sillanpää on myös tehnyt tänä syksynä uusia tutkintapyyntöjä jo käsitellyistä asioista, esimerkiksi onko rehtori Juha-Matti Saksa syyllistynyt virkarikoksiin purkaessaan Sillanpään työsuhteen. Asiassa päätettiin jättää esitutkinta tekemättä kesällä 2022, koska asiassa ei ollut syytä epäillä rikosta.
Rikosilmoitusten kohde ei välttämättä edes saa asiaa selville, koska poliisi voi seuloa perusteettomat ilmoitukset pois ilmoittamatta asiaa eteenpäin.
– Sen toki tiedän, että minusta Sillanpää on viime vuosina tehnyt useita rikosilmoituksia eri poliisilaitoksille. Minulla ei ole tiedossa, että ne olisivat johtaneet mihinkään, Saksa jatkaa.
Hän kuvailee tunnelmaa yliopistolla normaaliksi lukuisista rikosilmoituksista ja tietopyynnöistä huolimatta.
– Häirinnän kohteeksi joutuminen on toki luonnollisesti hyvin ikävää, mutta onneksi henkilöstö ja myös yhteistyökumppanimme ovat ymmärtäväisiä ja tiedostavat, että tämä on tarkoitushakuista mustamaalaamista.
2 500 sivun pöytäkirja
Poliisilla on velvollisuus käydä läpi kaikki rikosilmoitukset, mutta Itä-Suomen poliisin Tuomo Lepola pitää Sillanpään tekemien ja häneen liittyvien ilmoitusten määrää ja laajuutta epätyypillisenä.
– Toisille ihmisille vain näyttää sattuvan ja tapahtuvan enemmän kuin toisille, Lepola kuvailee.
Myös rikosilmoitusten sisältö on poikkeuksellisen laaja. Lepola mainitsee yhden Sillanpäähän liittyvän pöytäkirjan olevan 2 500 sivua pitkä, jota hän kuvailee ”omassakin lajissaan aika pulleaksi teokseksi”.
Poliisi ei halua kommentoida sitä, kuinka monta Sillanpään tekemää rikosilmoitusta heillä on yhä käsittelyssä.
– En voi sanoa juuta enkä jaata, Lepola kommentoi.
Kun Sillanpään rikosilmoitukset eivät ole juuri menestyneet, hän on ryhtynyt myös vaatimaan, että Mikkelin poliisiyksikkö ei käsittele hänen asioitaan, koska pitää yksikköä puolueellisena.
Sillanpää on tehnyt rikosilmoituksia myös tapahtumista uutisoineista medioista ja toimittajista.
– Mediassa on esitetty lukuisia, täysin valheellisia väitteitä, joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa, Sillanpää kommentoi Ylelle sähköpostitse.
Sillanpäätä itseään koskevat poliisitutkinnat eivät ole johtaneet syytteisiin
Sillanpäätä koskenut, vuosia kestänyt rikostutkinta tuli viime kesänä päätökseen, kun poliisi totesi, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta.
Sillanpäätä epäiltiin väärinkäytöksistä Mikkelin kaupungin omistamia kehitysyhtiöitä kohtaan. Poliisi selvitti, oliko hän syyllistynyt rikokseen nostaessaan palkkaa sekä yliopistolta että kehitysyhtiöiltä.
Esitutkinta koski Mikkelin professuurihankkeen palkkoja vuosina 2008–2020 ja alkoi vuoden 2021 tammikuussa. Poliisi lopetti sekä Sillanpäätä että kehitysyhtiön johtoa koskeneen tutkinnan viime kesänä.
Poliisi selvittää edelleen, onko Sillanpää syyllistynyt väärinkäytöksiin laskuttaessaan yliopistolta kulukorvauksia. LUT-yliopisto teki rikosilmoituksen Sillanpäästä keväällä 2020. Poliisi ei halua kommentoida Ylelle, missä vaiheessa tämä tutkinta on.
Jo aiemmin, vuonna 2022, poliisi lopetti tutkinnan seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä ja laittomasta uhkauksesta, koska näyttöä ei löytynyt.
Loukattiinko hyvää tieteellistä käytäntöä?
LUT-yliopisto totesi viime vuonna selvitysprosessin jälkeen, että Sillanpää rikkoi itse hyvää tieteellistä käytäntöä tekemällä ex-kollegoistaan 17 ilmoitusta hyvän tieteellisen käytännön rikkomisesta.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK totesi Sillanpään tekemän valituksen perusteella, että LUT-yliopistolla ei ole HTK-prosessiin perustuvaa toimivaltaa asiassa, koska Sillanpää ei ollut työsuhteessa LUT-yliopistoon silloin, kun hän teki ilmoitukset.
TENK totesi yleisellä tasolla, että jos organisaatio ei itse ole toimivaltainen käsittelemään HTK-loukkausepäilyä, sen tulisi siirtää asian käsittely toimivaltaiselle organisaatiolle.
Saksan mukaan LUT hämmästelee asiaa kovin.
LUT pyysi asiasta arviota julkisoikeuden asiantuntijalta Olli Mäenpäältä, joka totesi Ylen näkemässä lausunnossa yliopiston kuitenkin toimineen yliopistolakiin perustuvan toimivaltansa puitteissa.
Juttua korjattu 14.11. klo 15:51: Jutussa luki aiemmin, että TENKin perusteena oli, että Jyväskylän yliopiston olisi pitänyt käsitellä asia, koska Sillanpää on Jyväskylän yliopiston dosentti. TENK kuitenkin totesi vain yleisellä tasolla, että jos organisaatio ei itse ole toimivaltainen käsittelemään HTK-loukkausepäilyä, sen tulisi siirtää asian käsittely toimivaltaiselle organisaatiolle.