Turun ja Helsingin välisen nopean junayhteyden rahoitus herättää voimakasta kritiikkiä radan osakaskunnissa. Rata on nimetty Länsiradaksi, ja aiemmin siitä puhuttiin Tunnin junana. Osassa kunnista pidetään epävarmana, hyväksytäänkö kunnan maksuosuus rakennuskuluista valtuustossa.
Asia kävi ilmi, kun Yle otti yhteyttä radanvarsikuntien valtuustojen suurimpien puolueiden ryhmäjohtajiin.
Valtuustoryhmät eivät ole lomien vuoksi ehtineet muodostaa yhteistä kantaa Länsirataan, mutta moni ryhmäjohtaja kertoo kriittisyyden lisääntyneen ryhmien sisällä.
Salossa tilanne auki
Salon perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajan Antti Olkinuoran mukaan rahaa rakennustöihin ei ole.
– Tämä on niin merkittävä kustannuserä, että ei tule mitään. Henkilökohtainen näkemykseni on, että tämä kyllä kaatuu. Sellaista määrärahaa valtuusto ei tule myöntämään.
Lopullisista kuntakohtaisista maksuista ei ole päästy vielä sopimukseen. Muissakin puolueissa arvellaan rahoituksen tekevän kipeää Salolle.
– Pitkällä aikavälillä se on positiivinen hanke. Mutta investointieurot ovat niukat. Rajansa silläkin, mikä kuntien on kohtuullista kantaa, sanoo Salon kokoomusryhmän johtaja Kalle Räike.
Räikeen mukaan Salossa kokoomus on ollut Länsiradan kannattaja, mutta neuvottelut kuntien maksuosuuksista ovat muuttaneet tilannetta.
Onko sopimus siis tällaisenaan vaarassa kaatua Salon valtuustossa?
– Varmasti sekin on mahdollista. En lähde ennakoimaan, Räike sanoo.
Rahoitussopimuksen kaatumista ennustaa Salon valtuuston keskustaryhmän johtaja Timo Lehti.
– Uskon, että se kaatuisi. Olen ollut radan puolella, mikäli valtio rahoittaa ja tekee sen, mutta tällä hetkellä Salon maksuosuus on liian suuri, Lehti sanoo.
Esisopimus meni läpi Salon kaupunginhallituksessa äänin 8–5. Salon maksuosuudeksi on arvioitu yli 40 miljoonaa euroa.
Salossa on 51-paikkainen valtuusto, jossa SDP:llä, kokoomuksella, perussuomalaisilla ja keskustalla on kullakin 11 valtuutettua. Äänestyksestä saattaakin tulla Salossa tiukka.
Ei ole poissuljettua, että kunnat kaataisivat
Epävarmuus Länsirataa kohtaan on lisääntynyt myös Uudellamaalla Lohjalla.
– Hanke on alkuperäisistä suunnitelmista muuttunut kovin toisenlaiseksi. Kannattavuusluvuissakin on tulkinnanvaraa, sanoo Lohjan demarivaltuutettujen ryhmäjohtaja Taina Lackman.
Lackmanin mukaan Lohjan demarit ovat olleet ratahankkeen kannalla, mutta ryhmään mahtuu muitakin mielipiteitä. Isoja hankkeita pitäisi Lackmanin mukaan rahoittaa valtion budjetista.
Lohjan perussuomalaisten valtuustoryhmän johtajan Janne Turusen mukaan rahoitussopimus saattaa kaatua.
– Ei ole lainkaan poissuljettua, että kunnat yhteistyössä kaataisivat tämän hankkeen, Turunen sanoo.
Turusen mukaan Lohjalla katseet on suunnattu muihin radanvarsikuntiin, kuten Saloon ja Vihtiin, joissa ratahanke on alkanut hiertää.
Ryhmäjohtaja Heli Saukkolan mukaan Lohjan kokoomus seisoo esisopimuksen takana, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.
– Jo tässä ensimmäisessä vaiheessa mennään kaksin- tai kolminkertaisiin summiin suhteessa siihen, mihin meillä olisi varaa.
Saukkolan mukaan Lohjalle olisi kuitenkin merkittävää saada Länsiradan pysäkki.
Turussa investointi nähdään kannattavana
Länsirataa ja sen rakennuskustannuksia kohtaan ollaan selvästi myötämielisempiä päätepysäkkikaupungissa Turussa.
– Suhtautumisemme on erittäin myönteinen. Toivotaan, että palaset loksahtavat sillä tavoin, että hanke toteutuu hallitusohjelman ja Turun tavoitteiden mukaisesti, sanoo Turun kokoomuksen valtuustoryhmän johtaja Sini Ruohonen.
Onko Turulla siis varaa rakennuskustannuksiin?
– Toistaiseksi siihen on varauduttu, Ruohonen sanoo.
Turku on aiemmin vaatinut kuntien rahoitusosuuden pienentämistä muun muassa siksi, että sote-uudistus heikensi kuntien investointikykyä. Turun osuudeksi kustannuksista on arvioitu jopa 128 miljoonaa euroa.
Suurimmat puolueet näkevät Turun hyötyvän ratahankkeen pitkällä aikavälillä.
– Olen sitä mieltä, että suunnittelua pitää jatkaa ja katsoa, mitkä nämä EU-mahdollisuudet jatkossa ovat, sanoo SDP-ryhmän johtaja Kristiina Hellstén.
– On hölmöä, jos emme tee mitään investointeja, joilla raideyhteyksiä kehitetään. Sillä on tietysti hintansa. Se maksaa itseään takaisin jollakin aikavälillä, sanoo vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Sara Koiranen.
Kääntyykö Espoossa takki?
Espoo on Turun lisäksi Länsiradan toinen suuri kuntaosakas, jonka taloudellinen vastuu hankkeesta on suuri.
– Länsirata kehittäisi radanvarren kaupunkiseutujen kehitystä merkittävästi ja tekisi niistä yhtenäistä työssäkäyntialuetta, kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Markkula sanoo.
Hankkeen kustannukset mietityttävät silti myös Espoossa. Helsingin Sanomat kertoi eilen, että Espoon valtuutettujen takki on alkanut kääntymään kesän äänestysten jälkeen.
Espoon vihreiden ryhmä hajosi jo kesän äänestyksessä kaupunginhallituksessa. EU:n tukipäätös on voimistanut vastustusta.
– Kriittisyys lisääntyy entisestään, sanoo vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikki Kauste.
Vihreitä hiertävät hankkeen kalliin hinnan lisäksi sen ympäristövaikutukset.
Espoon perussuomalaisten valtuustoryhmän johtajan Hannu Järvisen mielestä länsirataan investoitava summa pitäisi olla pyöreä nolla.
– Rata ei tuo Espooseen uusia hyviä veronmaksajia vaan enemmänkin maahanmuuttajavaltaista uudisasutusta, joka entisestään heikentää Espoon taloutta, sanoo Järvinen.
