Libanonin laaja valtausyritys tulisi kalliiksi Israelille, arvioi Beirutissa oleva Ylen toimittaja Antti Kuronen.
Antti Kuronenulkomaantoimittaja
BEIRUT Israel teki sen minkä lupasi. Jo lähes vuoden ajan Israel on kertonut aikomuksistaan työntää ääriliike Hizbollahin taistelijat kauemmas pohjoisrajaltaan.
Olin Pohjois-Israelissa lähes vuosi sitten Schlomin pikkukaupungissa, kun Israel antoi evakuointikäskyn asukkaille. Hizbollah oli ryhtynyt tulittamaan Israelia, kun Israel aloitti sotaoperaation Gazassa heti Hamasin terrori-iskun jälkeen.
Hizbollahin tulituksen alettua noin 60 000 israelilaista on joutunut asumaan hotelleissa eri puolilla Israelia.
Israelin maaoperaatio on ainakin ensi vaiheessa rajattu aivan rajan pintaan. Näin Israel ilmoitti. Siihen se voi jäädäkin, koska Yhdysvallat painostaa Israelia rajaamaan hyökkäystä.
Toinen vaikea kysymys on miehitys. Israel miehitti erisuuruisia alueita Etelä-Libanonissa vuosina 1982–2000.
Nyt Israel ilmoitti, ettei suunnitelmissa ole pitkäaikaista miehitystä. Etelä-Libanonin miehitys ei ollut helppo operaatio Israelille. Muun muassa Hizbollah-liikkeen surmattu johtaja Hassan Nasrallah ansaitsi kannuksensa Israelin miehityksen vastaisessa taistelussa.
Viimeksi Israel hyökkäsi Hizbollahia vastaan Etelä-Libanoniin vuonna 2006. Sen jälkeen sovittiin tulitaukosopimuksesta ja YK:n päätöslauselmasta. Niiden mukaan Hizbollahin joukkojen piti vetäytyä Litani-joen pohjoispuolella.
YK:n rauhanturvaajien oli määrä turvata, että Litani-joen ja Israelin rajan välinen alue toimisi puskurivyöhykkeenä. Hizbollah jäi siitä huolimatta joen eteläpuolelle Israelin rajan tuntumaan, ja tässä sitä ollaan.
Israelin julkilausuttu tavoite on Hizbollahin pakottaminen Litani-joen pohjoispuolelle.
Onnistuuko se, jää nähtäväksi.
