Kätilöliitto korostaa perheiden yksilöllisen ohjauksen tärkeyttä ja resurssipulan vaikutusta hoidon laatuun.
Moni vastasynnyttänyt äiti on kokenut ongelmia synnytyssairaalassa silloin, kun imetys ei ole lähtenyt sujumaan toivotusti.
Ylen viikko sitten julkaisemassa artikkelissa haastatellut äidit kertoivat kokemuksistaan ja muun muassa painostusten tunteesta imetystä kohtaan.
Suomalaisissa synnytyssairaaloissa kannustetaan imetykseen. Taustalla on WHO:n ja Unicefin vauvamyönteisyysohjelma, johon suomalainen vauva- ja perhemyönteisyysohjelma perustuu.
Juttu herätti runsaasti keskustelua ja sai muun muassa Imetyksen tuki ry:n, Suomen vauvamyönteisyyskouluttajat ry:n sekä Suomen Kätilöliiton kirjoittamaan vastaukset artikkelista.
Synnytykseen ja imetykseen liittyy Suomen Kätilöliiton hallituksen puheenjohtaja Päivi Oinosen mukaan sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia. Vaikka imetysohjeistukset ovat selkeitä, niiden käytäntöön viemisessä voi olla haasteita.
– Siksi sanoisin, että kyllä nämä [Ylen artikkelin] kokemukset voi tunnistaa. Kokemukset ovat tosia ja niitä ei tarvitse kiistää, emmekä halua niitä vähätellä.
Hänestä tärkeää on pohtia, miten perheet saavat parempaa ohjausta, tukea ja hoivaa silloin, kun he sitä toivovat ja silloin kun hoidontarve niin vaatii.
– Asioista saa keskustella ja etsiä rakentavia vastauksia. Vastakkainasettelulla ei saavuteta mitään hyvää.
Oinonen toivoo, että enemmän huomiota kiinnitettäisiin sairaaloiden resurssipulaan. Kätilöistä ei periaatteessa ole pulaa, mutta työolot ja palkkaus voivat heikentää hyvinvointialueiden mahdollisuuksia houkutella heitä.
Hoidon jatkuvuus ei toteudu kaikkialla
Kaikki työ sairaalassa perustuu Oinosen mukaan hoito-ohjeisiin ja suosituksiin, jotka tähtäävät yhdenvertaiseen ja laadukkaaseen hoitoon.
WHO:n ja Unicefin vauvamyönteisyyskriteereitä päivitetään säännöllisesti, ja niiden tarkoituksena on tukea imetystä ja mahdollistaa hyvä alku imetykselle, varhaiselle vuorovaikutukselle ja kiintymyssuhteen muodostumiselle varmistamalla muun muassa ammattilaisten riittävä imetysohjausosaaminen sekä perheiden ja ammattilaisten välinen vuorovaikutus.
Oinonen muistuttaa, että kaikessa hoitotyössä on tärkeää huomioida potilaan oikeudet, toiveet ja tarpeet ja toimia ihmisläheisesti.
Myös henkilöstön omilla asenteilla on Oinosen mukaan suuri vaikutus imetysohjaukseen.
– Jokaisen ammattilaisen pitäisi käsitellä omat asenteensa, jotta asiakkaat saavat asiallista ja näyttöön perustuvaa tietoa.
Kätilöiden koulutukseen kuuluu kattava imetysohjaajakoulutus ja he voivat myös täydentää osaamistaan. Sen säännöllinen päivittäminen onkin Oinosen mielestä tärkeää ja jota työnantajien tulee mahdollistaa.
Tukea vauvan ruokintaan
Päivi Oinonen korostaa, että ammattilaisten ajantasaiset imetysohjaustiedot ja taidot ja resurssien riittävyys vaikuttavat keskeisesti perheiden saamaan tukeen.
Kätilön 4,5-vuotinen koulutus sisältää paljon opintoja ja käytännön harjoittelua synnyttäneen äidin ja lapsen voinnin tarkkailuun ja hoitoon sekä imetysohjaukseen.
Tärkeitä tekijöitä ovat myös hoidon jatkuvuus ja vuorovaikutustaidot.
– Voi olla ammattieettisesti kuormittavaa, jos ei resurssipulan takia pysty hoitamaan perheitä ammattitaidoillaan hyvin. Kaikilla on oikeus saada apua ja tukea.
Kätilöt pyrkivät luottamukselliseen hoitosuhteeseen, jossa vanhemmat voivat keskustella toiveistaan ja tarpeistaan. Järjestelmän heikkouksiin kuuluu se, että synnyttäjät kohtaavat usein useita hoitajia, mikä vaikeuttaa luottamuksellisen suhteen syntymistä.
Kätilöt tarjoavat Oinosen mukaan tietoa ja tukea imetykseen ja tarvittaessa lisämaitojen antamiseen. Jos vanhempi ei halua imettää, silloin annetaan ohjausta pulloruokintaan.
Lisämaidon antaminen sairaalassa perustuu vastasyntyneen vastasyntyneen vointiin ja tarpeisiin. Myös vanhempien toiveet huomioidaan.
Kätilöiden tehtävänä on arvioida vointi ja tilanne kokonaisvaltaisesti ja tarvittaessa konsultoida lääkäriä.
Yksittäisellä kätilöllä on Oinosen mukaan usein iso vastuu: Hänelle jäävät vaikeimmat tapaukset, ja hän vastaa vuorossaan esimerkiksi kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoista ja lastenhoitajista. Lapsivuodeosastolla saattaa olla kerrallaan vuorossa vain yksi kätilö.
– Jokainen ammattihenkilö vastaa omasta työstään.
Kätilöliitto pitää tärkeänä, että hoidon jatkuvuus ja perheiden yksilölliset tarpeet huomioidaan. Oinonen painottaa, että vastasyntyneiden perheille tulisi tarjota kattavia palveluita, oli kyseessä sitten imetysohjaus, neuvolapalvelut tai muut tukipalvelut.
21.9. kello 9.35 muokattu vastineet-sana vastauksiksi.
