Suuri osa suomalaisista kokee sananvapauden olevan hyvissä kantimissa.
Yle teetti Taloustutkimuksella kyselyn, jossa esitettiin väittämä ”Suomessa ihminen voi ilmaista mielipiteensä vapaasti”.
Peräti 84 prosenttia vastaajista oli väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä.
Tulos on jopa yllättävän positiivinen viestintäoikeutta tutkivan asiantuntijan mielestä.
– Tämä on yllättävää siinä mielessä, että puhutaan paljon tällaisesta ”mitään ei saa enää sanoa” tunteesta. Se ei näköjään kuitenkaan heijastu todelliseen kokemukseen, sanoo julkisoikeuden lehtori Riku Neuvonen Tampereen yliopistosta.
Viime vuosina ihmisten tyytymättömyys keskusteluilmapiiriin on selvästi kasvanut.
Teknologian ja erilaisten sosiaalisen median alustojen läpimurto on kuitenkin antanut käytännössä entistä suuremmalle joukolle mahdollisuuden päästä ilmaisemaan mielipiteitään.
– Jos katsotaan Suomen tilannetta ylätasolta, niin sananvapaus voi paremmin kuin koskaan. Kuka tahansa pääsee ilmaisemaan näkemyksensä aika suoraan. Lisäksi lähes kaikilla on mahdollisuus päästä erilaiseen tietoon käsiksi. Meillä ei myöskään ole suuria tabuja, joista ei saisi puhua.
Perussuomalaisten kannattajat tyytymättömimpiä mielipiteen vapauteen
Suomalaiset vaikuttavat olevan hyvin samanmielisiä henkilökohtaisen sananvapauden suhteen. Sekä nuorilla että eläkeikäsillä on vahva luottamus sananvapauteen. Eroja ei löydy edes asuinseudun tai tulotason perusteella.
Koulutustausta luo pientä eroavaisuutta muuten niin yhtenäiseen näkemykseen. Kyselyn perusteella ammattikoulun käyneistä 20 prosenttia on jokseenkin tai täysin eri mieltä väittämän kanssa ”Suomessa ihminen voi ilmaista mielipiteensä vapaasti”. Kiinnostavaa on, että perus- tai kansakoulun käyneillä vastaava prosentti on kymmenen.
– Ammattikoulutaustaisten hieman erilaisesta suhtautumisesta on vaikea löytää syytä ilman, että tekee valtavia yleistyksiä, Neuvonen pohtii.
Kyselyn ainut silmiinpistävä eroavaisuus löytyy puoluetaustasta. Perussuomalaisia äänestävistä löytyy eniten niitä, joiden mielestä mielipidettä ei voi ilmaista vapaasti. Puolueen äänestäjistä peräti 25 prosenttia on kyselyn väitteen kanssa jokseenkin tai täysin eri mieltä.
– Tämä ei ollut yllätys. Tulos tukee puolueen yleistä sanomaa. He ovat halunneet lieventää ilmaisunvapauteen liittyvää sääntelyä. Kannattajille on varmasti mennyt viesti läpi.
Maalittaminen uhka demokratialle
Vaikka kyselyn tulos on positiivinen Neuvonen muistuttaa, että somemyrskyt ja häirintä ovat uhka demokratialle.
– Viimeksi eduskuntavaalien aikana nousi esille, että pelko häirinnästä ja jopa väkivallasta vaikuttaa ihmisten haluun asettua ehdolle vaaleissa.
Myös tavallisten kansalaisten kohdalla turhautuminen ja pelko aiheuttavat itsesensuuria. Mielipidettä tai näkemystä ei uskalleta sanoa tai kirjoittaa, sillä vastahyökkäys saattaa olla kohtuuton.
Maalittamista yritettiin kriminalisoida hiljattain, mutta lakiesitys ei edennyt, sillä sitä pidettiin tarpeettomana.
– Maalittaminen on laaja ja hankala käsite. Ongelmaksi muodostui, että oikeudessa pitäisi pystyä tarkasti määrittelemään teko tai toiminta, mistä tulee seuraamuksia.
Neuvonen selventää, että jos tarkkaa määritelmää teolle ei ole, pykälä saattaa jäädä niin sanotuksi kuolleeksi kirjaimeksi tai siitä ei käytännössä tule rangaistuksia.
Maalittaminen kohdistuu usein toimittajiin, asiantuntijoihin ja poliitikkoihin. Vaarana on, että tiettyjä asioita jätetään käsittelemättä.
Ylen uutistoimituksessa asiasta on tekeillä selvitys, jossa tutkitaan, mitä aiheita jää tahattomasti tai maalittamisen pelossa tekemättä.
– On tiettyjä aiheita, joista tulee aina runsaasti palautetta. Innostan kuitenkin aina tarttumaan asioihin, sillä vaikeneminen on se huonoin vaihtoehto, kertoo Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen.
Toimittajien haastatteluihin nojaava tutkimus selvittää muun muassa sitä, miten palautevyöryt ja maalittaminen vaikuttavat työhön. Selvitys valmistuu tässä kuussa.
– Toivoisin ylipäätään keskustelukulttuuria, jossa osattaisiin paremmin kuunnella, eikä jäätäisi jankkaamaan, Jokinen sanoo.
Samoilla linjoilla on yliopistolehtori Riku Neuvonen. Hän toivoo, että Suomessa otettaisiin mallia eurooppalaisesta väittelykulttuurista.
– Asiat kiistelevät, eivät ihmiset. Saa olla eri mieltä, mutta ettei mentäisi henkilökohtaisuuksiin.
Sananvapauteen kuuluu vapauden lisäksi myös vastuu. Neuvonen korostaa, että jokaisen tulisi miettiä sananvapauden rajoja eri näkökulmista. Lakipykälät tulevat vastaan viime kädessä.
Jotta sananvapaus toteutuisi tulevaisuudessakin, Neuvonen toivoo tutkimusta seuraamuksista. Millaisista sananvapausrikoksista ilmoitetaan poliisille, mitkä etenevät syyttäjälle ja mistä annetaan seuraamuksia.
– Tärkeää olisi tietää, miten oikeuslaitos toimii, ja että se toimii samalla tavoin eri puolilla maata.
Huomenna 3. toukokuuta vietetään kansainvälistä sananvapauspäivää.
