Ylen kysely: Puolet hyvinvointialueista arvioi joutuvansa karsimaan henkilöstökulujaan tulevina vuosina

Puolet hyvinvointialueista arvioi joutuvansa vähentämään henkilöstökulujaan tulevien neljän vuoden aikana.

Ainakin kymmenellä alueella saattaa siis olla tulevina vuosina edessä muun muassa irtisanomisia ja lomautuksia. Vain yksi alue katsoo, ettei henkilöstökulujen karsimiselle ole tarvetta.

Asia selviää Ylen hyvinvointialuejohtajille tekemästä kyselystä.

Valtaosa hyvinvointialueista on joutunut säästöpaineiden alla vähentämään työntekijöidensä määrää.

Valtiovarainministeriön osastopäällikön, ylijohtaja Ville-Veikko Ahosen mukaan henkilöstöön jo kohdistuneet säästöt ovat osuneet ennen kaikkea johtotason ja hallinnon tehtäviin sekä asiantuntijatehtäviin.

Ahonen kertoo olevansa huolissaan siitä, onko hallintoa karsittu hyvinvointialueilla jopa liikaa.

Hän muistuttaa, että myös sote-uudistuksen kaltaisessa valtavassa uudistuksessa tarvitaan hyvää hallintoa.

– Luottamushenkilöiden ja valtuutettujen tekemät päätökset edellyttävät hyvää virkakoneistoa. Tässä on kyse isosta valtakunnan muutoksesta, eli alueilla tarvitaan myös toimeenpanokykyä uudistuksia tekemään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilaston mukaan vuoden 2022 ja 2023 välillä hyvinvointialueiden hallinnon henkilöstömäärä väheni 9,6 prosenttia, eli 700 työntekijän verran.

Johtajanimikkeellä työskentelevien määrä väheni jopa 21 prosenttia, eli noin 280 työntekijällä.

Terveydenhuollossa henkilöstömäärä laski samalla ajanjaksolla 1,2 prosenttia, eli noin 1 500 työntekijällä.

”Suurin myrsky sote-rintamalla on vasta tulossa”

Säästöjen vaikutukset terveyden- ja sosiaalihuollon työpaikkoihin ovat Ahosen mukaan olleet hyvinvointialueilla suhteellisesti vähäiset.

Rivihoitajia on jouduttu karsimaan hänen mukaansa lähinnä silloin, jos palvelupisteiden paikat ovat muuttuneet, eikä työntekijöille ole enää löytynyt korvaavaa paikkaa.

Päinvastoin, hoitajista on usealla alueella huutava pula. Ahonen muistuttaa myös, että suurin myrsky sote-rintamalla on vasta tulossa eläköitymisten ja väestön ikääntymisen seurauksena.

– Hyvinvointialueilla löytyy terveydenhuollon alalla varmasti työpaikkoja myös jatkossa.

Kysymys hoitajien saatavuudesta on ajankohtainen, sillä neuvottelut hyvinvointialueilla ja kunnissa työskentelevien lähihoitajien palkoista ja työehdoista alkoivat tällä viikolla.

Edellisellä sopimuskierroksella vuonna 2022 alalle sovittiin viisivuotisesta palkkaohjelmasta, joka nostaa julkisen alan työntekijöiden palkkoja yleistä linjaa enemmän. Sopimus on mahdollista irtisanoa tämän kevään aikana.

Ahonen muistuttaa, että karkeasti arvioiden puolet hyvinvointialueiden toimintamenoista tulee henkilöstökustannuksista.

Tämän vuoksi myös henkilöstömäärällä ja -kustannuksilla on suuri merkitys koko hyvinvointialueiden talouteen.

Onko hyvinvointialueilla valtiovarainministeriön mielestä varaa siihen, että viisivuotinen palkkaohjelma viedään loppuun asti?

– En tohdi sitä kommentoida, eli annan rauhaa neuvotteluille. Mutta hyvinvointialueiden rahoitus ja siihen liittyvät vuosittaiset indeksikorotuksethan perustuvat yleiseen ansiotasoon ja siihen liittyvään korotusvaraan, Ahonen muotoilee.

Alueiden tilanteissa suuria eroja

Hyvinvointialuejohtajien vastauksista käy ilmi, että alueiden tilanteet poikkeavat huomattavasti toisistaan.

Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointialue ei ole vähentänyt työntekijöidensä määrää.

Alueen johtajan Petri Virolaisen mukaan henkilöstökuluja on sen sijaan karsittu muun muassa vuokratyötä ja ostopalveluja vähentämällä.

Hänen mukaansa henkilöstökulujen absoluuttinen vähentäminen ei ole odotettavissa olevilla julkisen sektorin palkkaratkaisuilla realistista.

Myös Vantaan ja Keravan alueella on vältytty henkilöstövähennyksiltä ja tullaan johtaja Timo Aronkydön mukaan välttymään seuraavinakin vuosina.

Syynä on hyvinvointialueen nopeasti kasvava väestö.

Aronkytö kuitenkin toteaa, että alueilla, joissa väestö vähenee, tilanne on toinen.

– Leikkauksethan ovat oikeudenmukaisia, koska kasvavat alueet tarvitsevat nämä resurssit, hän sanoo.

Pohjois-Savossa henkilöstöä on vähennetty. Hyvinvointialueen johtajan Marko Korhosen mukaan koko henkilöstöön kohdistuu merkittäviä paineita tulevinakin vuosina.

Sama tilanne on Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella.

– Alijäämä on niin iso, että muuten ei siitä selviä, sanoo alueen johtaja Raija Kontio.

Osa alueista joutunee arviointimenettelyyn

Hyvinvointialueiden tulisi lain mukaan kattaa alijäämänsä vuoteen 2026 mennessä.

Jopa kolmetoista hyvinvointialuejohtajaa uskoo, ettei heidän alueensa tule onnistumaan tehtävässä.

Vaikka alueiden taloustilanne on viime syksystä lähtien parantunut, eivät kaikki ole Ahosen mukaan pysyneet vauhdissa mukana.

Viimesijaisena keinona valtio voi velvoittaa hyvinvointialuetta säästöihin niin kutsutussa arviointimenettelyssä.

– Näillä näkymin tulevaisuudessa nähdään varmasti joidenkin alueiden osalta arviointimenettelyitä. Valtio on tällä hetkellä huolissaan useasta alueesta, Ahonen sanoo.

Vain Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on tänä vuonna hakenut valtiovarainministeriöstä harkinnanvaraista lisärahoitusta. Ahosen mukaan rahoitusta ei ole sille myönnetty.

– Lisärahoituksen myöntäminen on viimesijainen keino siinä tilanteessa, kun palvelut ovat aidosti vaarantumassa. Yleiskuva tällä hetkellä on se, että palvelut toimivat joka puolella Suomea.

Ylen kaikki vaalisisällöt löytyvät osoitteesta yle.fi/vaalit. Myös Ylen vaalikone on auki.