Ylen kysely: Suurin osa hyvinvointialueista pyrkii rekrytoimaan lisää henkilökuntaa ulkomailta, vaikka siitä ei nyt ole pulaa

Hoitohenkilökunnan saatavuus on parantunut viime aikoina. Taustalla ovat muun muassa säästöt, joita hyvinvointialueiden on ollut pakko tehdä.

Reilu enemmistö hyvinvointialueiden johtajista kertoo Ylen kyselyssä, että ne pyrkivät rekrytoimaan lisää työvoimaa ulkomailta jatkossa.

Hyvinvointialueita on Suomessa 21, joista 13 ilmoittaa kansainvälisten rekrytointien jatkuvan myös lähitulevaisuudessa. Neljä aluetta puolestaan vastaa kysymykseen ei ja toiset neljä pohtii suhtautumista asiaan.

Yksi kansainvälisten rekrytointien jatkajista on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, vaikka pätevää hoitohenkilökuntaa on tarjolla Suomessa juuri nyt.

– Meillä on sopimuksia, joilla olemme valmistautuneet systemaattisesti kasvavaan palvelutarpeeseen. Meidän nykyinen ja Suomessa toimiva henkilöstö ei välttämättä riitä palvelutarpeen kattamiseen, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski.

Länsi-Uudellemaalle on rekrytoitu yli 100 Filippiineiltä tullutta hoitajaa ja lisäryhmiä on tulossa ensi syksynä ja keväällä 2026.

Sarekosken mukaan ulkomailta rekrytoitaville hoitajille ei nykyisessä tilanteessa olisi samanlaista tarvetta kuin aiemmin. Taustalla ovat muun muassa säästöt, jotka valtio pakottaa hyvinvointialueet tekemään.

– Jos meillä aiemmin ammattilaishakuihin tuli enintään muutama pätevä hakija, niin nyt meillä on kymmeniä, ellei jopa sata hakijaa ihan perustehtäviin saakka, Sarekoski sanoo.

Tilanne on yllättänyt Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen. Alueella on pitkä sopimus Henkilöstöpalvelu Silkkitien kanssa, mikä tarkoittaa uusien hoitajien tuomista Filippiineiltä.

Hyvinvointialueen analyysi kuitenkin on se, että hoitohenkilökunnan ylitarjonta on väliaikaista.

– Aika moni asia viittaisi siihen. Puhutaan eläköitymisennusteesta ja nuorten ikäluokkien pienuudesta suhteessa vanhempiin ikäluokkiin, jota palvelutarpeen kasvu koskee.

Kasvanut työvoiman tarjonta on johtanut myös siihen, että Länsi-Uusimaa on pystynyt vähentämään vuokratyövoiman käyttöä. Sen käyttö on ollut monelle alueelle ollut kallista.

Keusote ei rekrytoi ulkomailta

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusote) on myös huomattu muuttunut tilanne työmarkkinoilla. Tilanne on johtanut siihen, ettei alueella haeta työntekijöitä ulkomailta tällä hetkellä.

– Olemme linjanneet, että rekrytoimme suomalaisia ja Suomessa jo asuvia kansainvälisiä työntekijöitä, Keusoten hyvinvointialuejohtaja Raija Kontio sanoo.

Keski-Uusimaa on menneiden vuosien aikana rekrytoinut hoitoalan ammattilaisia ulkomailta, mistä kokemukset Kontion mukaan ovat olleet hyviä. Hyvinvointialue on palkannut 57 hoiva-avustajaa Filippiineiltä ja Myanmarista vuosina 2022–2024.

Nyt palkatut henkilöt työskentelevät hoiva-avustajina, lähihoitajina ja sairaanhoitajina. Lähihoitajaksi ja sairaanhoitajaksi siirtyminen on edellyttänyt palkatuilta henkilöiltä kouluttautumisen myös Suomessa.

Kontion mukaan ulkomaisten ammattilaisten rekrytoiminen saattaa jatkua tulevaisuudessa, sillä Keusoten henkilökunnasta 20 prosenttia eläköityy seuraavan viiden vuoden aikana.

Hyvinvointialueen pitää tehdä seuraavaksi analyysi siitä, pystyykö se paikkaamaan eläköityvien jättämän aukon kotimaisten ammattilaisten voimin.

Tällä hetkellä Keusotella on ainoastaan ajoittaisia ongelmia löytää päteviä lääkäreitä ja sosiaalityöntekijöitä.

Asia jakaa puolueita

Hyvinvointialueiden vastauksessa toistuu usein lause, jonka mukaan kansainvälisten osaajien rekrytoiminen ei juuri tällä hetkellä ole ajankohtaista.

Samaan hengenvetoon alueiden johtajat sanovat, että osaajien palkkaaminen ulkomailta on todennäköistä tulevaisuudessa.

– Tällä hetkellä työntekijöitä on yleisestä taloustilanteesta johtuen paremmin saatavilla. Oletettavaa kuitenkin on, että työvoiman saanti tulee taas lähivuosina heikkenemään, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen sanoo.

Hoitohenkilökunnan rekrytoiminen ulkomailta jakaa eri puolueiden ehdokkaita aluevaaleissa. Yle kysyi vaalikoneessaan, pitääkö ehdokkaan hyvinvointialue houkutella hoitohenkilökuntaa ulkomailta.

Myönteisimmin asiaan suhtautuivat RKP:n, vihreiden ja kokoomuksen ehdokkaat. Ylivoimaisesti kriittisimpiä kaikkien puolueiden ehdokkaista olivat perussuomalaisten ehdokkaat, joista 85 prosenttia oli väitteen kanssa vähintäänkin jokseenkin eri mieltä.