Suomen hallituksen yhdeksän miljardin euron menoleikkaukset ja muut sopeutustoimet saavat aikaan myönteistä hyrinää talousasiantuntijoiden joukossa. Menoleikkauksia on kauhisteltu julkisessa keskustelussa suuriksi. Ylen kyselyyn vastanneiden ääni on toinen.
Joukko arvostettuja ekonomisteja pitää sopeutusten kokoa oikeana. Tätä mieltä oli kolme neljästä Ylen perinteiseen ekonomistikyselyyn vastanneista talouden asiantuntijoista.
Hallituksen sopeutussuunnitelma on oikeaa suuruusluokkaa ja ajoitukseltaankin onnekkaan osuvaa.
Juhana Brotherus, pääekonomisti, Suomen yrittäjät
Kysyimme talouskehitystä työkseen analysoivilta ekonomisteilta, ovatko hallituksen sopeutustoimet oikean suuruisia. Lähetimme kyselyn noin kahdellekymmenelle asiantuntijalle pankkeihin, tutkimuslaitoksiin ja järjestöihin. Yhdeksäntoista vastasi.
Ekonomistikysely toteutettiin viime viikolla, ennen valtiovarainministeriön maanantaina julkaisemaa talousennustetta. Eilen torstaina valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kommentoi, että velkasuhteen vakauttamisen saavuttaminen tekee tiukkaa.
– Olemme koko ajan hyvin hilkulla, ja koska haluamme pitää tästä tavoitteesta kiinni, niin on todennäköistä, että joudumme tekemään lisätoimia. Tällä hetkellä se ei ole ajankohtaista, valtiovarainministeri Purra sanoi torstaina.
Yksikään Ylen kyselyyn vastannut talouden asiantuntija ei vaadi lisää leikkauksia, ainakaan välittömästi.
Julkisesti on epäilty myös menoleikkausten riittävyyttä. Sopeutustoimista huolimatta valtio velkaantuu ennakoitua enemmän. Ensi vuonna lisävelan määrä on 12 miljardia euroa.
Sopeutus on sopivaa. Ensi vuonna talouskasvu piristyy, joten velkaantumista kannattaa taittaa.
Aki Kangasharju, toimitusjohtaja, Etla
Karkeasti ottaen tähän mennessä päätettyjä toimia voi tässä suhdannetilanteessa pitää oikein mitoitettuina.
Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank
”Sopeutuksia tehty vain minimimäärä”
Yksi sopeutusten kokoa kiittävä asiantuntija on vieraileva tutkija Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta.
Vihriälä kirjoittaa sopeuttamisen mittakaavan olevan kutakuinkin paikallaan.
– Se riittänee velkasuhteen kasvun pysäyttämiseen hallituskauden lopulla, mitä voi pitää minimitavoitteena, Vihriälä perustelee kantaansa.
Mittavasta yhdeksän miljardin menoleikkaus- ja verotustoimista huolimatta moni asiantuntija tosiaan arvioi sopeutuksen suuruuden täyttävän vain minimin.
Minimi tarkoittaa sitä, että sopeutukset riittävät ehkä muutaman vuoden ajaksi.
OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen kirjoittaa sopeutustoimista seuraavasti:
– Ne riittävät toteutuessaan ennakoidusti arviomme mukaan vakauttamaan velkasuhteen lähivuosina ja täyttävät vakaan politiikan minimiedellytykset hallituskaudella.
Vastauksen perusteella vaikuttaa siltä, että hallituksen ei siis tarvitsisi tehdä juuri nyt lisää menojen karsintaa tai muita sopeutuksia.
Pidemmällä aikavälillä saattaa olla toisin.
Yleinen käsitys vastaajien joukossa on, että tulevina vuosina tulojen ja menojen säätäminen tasapainoon jatkuu.
Luonnollisesti ei voi poissulkea sitä riskiä, että sopeutustoimia saatetaan tarvita lisää myöhemmin.
Janne Ronkainen, ekonomisti, S-Pankki
”Kaikki päätökset eivät säästä mitään”
Neljäsosa Ylen kyselyyn vastanneista ekonomisteista epäilee sopeutustoimien järkevyyttä. He epäilivät hallituksen tapaa tehdä sopeutukset tai ainakin sopeutusten ajankohtaa, osa hyvinkin kriittisesti.
– Hallituksen sopeutusohjelma ei tule saavuttamaan kaikkia tavoitteitaan, sillä osa päätöksistä ei aikaansaa säästöä, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kirjoittaa.
Punakallio katsoo asioita kuntien näkökulmasta ja hän epäilee, että osa valtion säästöistä siirtyy niiden maksettavaksi.
Usea kriitikko on huolissaan siitä, syntyykö talouskasvua, kun leikataan paljon juuri nyt.
Erityisesti matalasuhdanteessa on järkevämpää elvyttää kuin sopeuttaa, jotta matalasuhdanne ei pitkity tarpeettomasti.
Otto Kyyrönen, pääekonomisti, Soste
”Sopeutukset haittaavat talouskasvua”
Suuret sopeutukset saavat siunauksen myös toimitusjohtaja Mika Malirannalta Työn ja talouden tutkimuslaitoksesta Laboresta. Silti hän sanoo suhtautuvansa sopeutuksiin varauksella ja on huolissaan niistä nykyisessä taloustilanteessa.
– Voimakkaan sopeutuksen riskinä on, että se syventää ja pidentää laskusuhdannetta, Maliranta kirjoittaa.
Hän epäilee, että yritykset vähentävät investointejaan sekä tutkimusta ja tuotekehitystä laskukauden pitkittyessä. Huonossa taloustilanteessa rahat eivät todennäköisesti riitä niihin.
– Se puolestaan heikentää tulevaa talouskasvua ja vaikeuttaa julkisen talouden sopeuttamista.
Pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ammattiliittojen keskusjärjestöstä SAK:sta haluaa puhua sopeutusten sisällöstä, ei niinkään mittaluokasta.
– Pienituloisten ostovoimaan kohdistuvien leikkausten sijaan kotimaisen kulutuksen kannalta olisi parempi suunnata sopeutustoimet pääomien verotukseen.
Julkisten menojen leikkaaminen tuntuu siis eniten pienituloisilla. Kaukoranta tasapainottaisi valtion tuloja ja menoja enemmän esimerkiksi verottamalla listaamattomien yritysten maksamia osinkoja.
Kriitikoilta emme saaneet suoraa kannanottoa sopeutusten riittävyyteen.
