Ylen kyselyssä monet Satakunnan ja Varsinais-Suomen kansanedustajat korostavat, että Venäjän suhteen on varauduttava kaikkeen mahdolliseen.
Osa lounaissuomalaisista kansanedustajista pitää Venäjän masinoimaa maahanmuuttoa meritse esimerkiksi huviveneitä käyttäen mahdollisena.
Kaikkiaan 15 Satakunnan ja Varsinais-Suomen kansanedustajaa vastasi Ylen kyselyyn aiheesta.
Heistä kuusi piti meren kautta tapahtuvaa välineellistettyä eli toisen valtion järjestämää maahanmuuttoa mahdollisena. Viisi edustajaa ei uskonut tällaiseen mahdollisuuteen ja neljä valitsi ”en osaa sanoa” -vaihtoehdon.
Yksi heistä oli raumalainen SDP:n kansanedustaja Juha Viitala.
– En halunnut ottaa jyrkkää kantaa asiaan, koska pidän tuollaista vaihtoehtoa varsin epätodennäköisenä. Toisaalta tällaisessa geopoliittisessa tilanteessa riskiä ei kokonaan voi sulkea pois, Viitala sanoo.
Kaikkeen varauduttava
Kansanedustajien vastauksissa toistuu monessa samankaltainen viesti: Venäjän kanssa pitää olla tarkkana, vaikka meren yli tapahtuva masinoitu maahanmuutto ei olisikaan kovin todennäköinen vaihtoehto.
– On hyvä varautua kaikkeen mahdolliseen häirintään. Itäiseltä naapurilta voi odottaa mitä vaan, kiteyttää maskulaisedustaja Ritva ”Kike” Elomaa (ps.).
Samoilla linjoilla Elomaan kanssa on hänen puoluetoverinsa Jari Koskela Kankaanpäästä.
– Venäjältä voi odottaa kaikenlaista hybridivaikuttamista. Välineellistetty maahantulo on asia, johon meidän pitää suhtautua hyvin vakavasti ja varautua, Koskela toteaa.
SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru toteaa vastauksessa, että Venäjän kanssa ei saa olla liian sinisilmäinen, vaikka se ei välttämättä pysty masinoimaan meriteitse samanlaista toimintaa kuin itärajalla on nähty.
– Jos kuitenkin toisin kävisi, totta kai Suomen tulisi nopeasti reagoida muuttuvaan tilanteeseen, Kiuru sanoo.
Yksi hybridisodankäynnin muodoista
Naantalilainen kokoomusedustaja Pauli Aalto-Setälä toteaa, että Venäjältä voi odottaa kaikkia mahdollisia hybridisodankäynnin muotoja.
Hybridisodankäynnillä tarkoitetaan muun muassa poliittisten ja taloudellisten keinojen vihamielistä käyttämistä kohdetta vastaan.
– Yksi keinoista on FSB:n (Venäjän turvallisuuspalvelu) ohjaama maahanmuutto ja se on myös merialueilla mahdollinen, Aalto-Setälä toteaa.
Aalto-Setälä muistuttaa, että esimerkiksi verkkosivustoihin ja -yhteyksiin kohdistuneet kyberiskut ovat moninkertaistuneet Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Erityisen isona riskinä Aalto-Setälä pitää Venäjän vahvaa informaatiovaikuttamista. Hän pelkää, että hybridisodankäynti vain kiihtyy tulevaisuudessa.
– Venäjä käyttää aseinaan ihmisten lisäksi myös ihmisoikeuksia ja perustuslakeja. Se haluaa etsiä koloja, joilla se saa aikaan hämmennystä ja epäluottamusta yhteiskuntaan.
Käännytyslaki yksi keino uhkien torjuntaan
Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä on niin sanottu käännytyslaki, joka mahdollistaisi turvapaikanhakijoiden käännyttämisen itärajalla takaisin Venäjälle poikkeustilanteissa.
Juha Viitala pitää hyvänä, että hallitus on tuonut paljon kritiikkiä saaneen poikkeuslakiesityksen yksimielisenä eduskuntaan.
Perustuslakivaliokunnan kanta lakiesityksen etenemisessä on Viitalan mukaan keskeinen.
– Esitys kuitenkin sisältää aika paljon jännitteitä perustuslain ja kansainvälisten sopimusten kanssa, Viitala sanoo.
Pauli Aalto-Setälä muistuttaa, että käännytyslailla saadaan työkalu osaan Venäjän uhitteluista.
– Laki lisää turvallisuutta, vaikka sitä ei tarvitsisi edes käyttää. Se on työkalu, joka meiltä puuttuu. Toki tarvitaan paljon muitakin toimia Venäjän lukuisten uhkien torjumiseen, Aalto-Setälä kiteyttää.