Ylen teksti-tv pitää edelleen pintansa, vaikka MTV lopetti huhtikuussa oman tekstimuotoisen uutispalvelunsa.
Ylen palvelua käyttää viikoittain 1,1 miljoonaa suomalaista ja päivittäinkin lähes 700 000 uutisnälkäistä.
– Minusta 1,1 miljoonaa viikoittaista teksti-tv:n käyttäjää Suomen kokoisessa maassa on todella paljon, sanoo teksti-tv:tä parikymmentä vuotta tehnyt toimittaja Matti Rämö.
Vastoin yleisiä mielikuvia palvelun käyttäjistä lähes puolet on naisia, peräti 45 prosenttia. Yli puolet aktiivikäyttäjistä on silti yli kuusikymppisiä, jotka selaavat sivuja useimmiten tv:stä.
Haetuimmat sivut ovat etusivu, uutiset, urheilu, sää ja veikkaus.
Urheilutulokset ovat ensimmäisenä myös monen eteläpohjalaisen mielessä, kun he aamulla nappaavat television auki.
– Sivu 673, Valioliigan tulokset. Se on se, sanoo kuortanelainen Hannu Vainionpää.
Televisiolla tai modernisti kännykällä
Vaikka perinteisesti teksti-tv:tä on käytetty televisiosta kaukosäätimellä, osa on ladannut palvelun myös kännykkään. Niin myös seinäjokelaiset Pekka Kuusisaari ja Pete Ketola.
Heille tärkeitä ovat etenkin NHL:n tulokset ja suomalaisten pistepörssi.
– Katson tulokset lähestulkoon aamulla ensimmäisenä tai jossakin vaiheessa ennen töihin lähtöä. Plaraan läpi vähintään kännykästä, jos en tv:n äärellä ole, Ketola tunnustaa.
Myös Kuusisaari on edelleen vannoutunut palvelun ystävä.
– Käytän edelleen, ja siitä mulle kettuillaan.
Urheilun lisäksi Kuusisaari etsii kännykän tekstarisovelluksestaan pörssikursseja.
– Ne päivittyvät kymmenen minuutin välein, mutta tiedot näkee silti nopeammin kuin muualta, hän kehuu.
Tv:n ja kännykän lisäksi suomalaiset käyttävät palvelua myös tietokoneella. Selainkäyttäjien ansiosta teksti-tv keikkuu jatkuvasti haetuimpien verkkosivujen joukossa.
Mietelauseita ja valkoinen sivu
Teksti-tv:ssä on yhteensä 1 600 sivua, joten käytetyimpien sivujen oheen mahtuu monenlaista.
Rämö toivoo ihmisten löytävän myös tuntemattomampia sivuja, kuten ”ajatus päivälle” (895), johon hän laittaa erityisesti omaa kiinnostustaan ja sydäntään. Keväällä kannattaa muistaa myös lintuhavainnot-sivu (888).
Joskus fanien yhteydenotot saavat aikaan myös yksilöllistä palvelua. Näin sai alkunsa sivu 579.
– Se on täysin valkoinen sivu. Joku toivoi muutama vuosi sitten, että olisi mukavaa, kun hän istuu kotona yksin yöllä pimeässä, tv-ruutu tuottaisi valoa. Ajattelin että tehdään valkoinen sivu, se toimii lamppuna tälle ihmiselle.
Sivulla on vain yksi musta piste, jota siirrellään pitkin vuotta.
Korona-ajan suurimman kriisin urheiluhulluille aiheutti se, kun NHL meni kiinni ja pelit loppuivat. Silloinkin teksti-tv riensi apuun.
– Tuli palautetta, että ettekö te voi esittää uusintana vanhoja NHL-tuloksia. Ajattelin, että tuohan on nerokas idea! Rupesin kaivamaan arkistosta vanhoja NHL-tuloksia ja sain sille vielä urheilunkin hyväksynnän, että näin voidaan toimia, Rämö nauraa.
Kymmenen vuotta vanhoja tuloksia julkaistiin koko kevään. Näin NHL-tulosten seuraajat saivat tarvitsemansa 235-annoksen.
Käyttäjät arvostavat napakkuutta
Teksti-tv:n vaikeus, mutta myös hienous on siinä, että oleellinen tieto löytyy napakasti pienestä tilasta. Esimerkiksi otsikkoon mahtuu vain 35 merkkiä. Asian on silti oltava oikein.
– Ammattinimike voisi hyvin olla tekstinahtaaja, toimittaja Rämö hörähtää.
Tätä ahtaamista myös käyttäjät arvostavat.
– Se on simppeli, se on tiivis. Siinä on kaikki oleelliset asiat, jotka yksinkertaisen ihmisen tarvitsee tietää, Pete Ketola summaa.
Teksti-tv:n tulevaisuuden toivoihin kuuluu parikymppinen Jani-Pekka Nieminen, joka selaa palvelua harvakseltaan.
– Perustiedot saa hyvin nopeasti eikä tarvitse olla aina puhelin kädessä.
Tarvittaessa hän täydentää tietojaan muualta.
Toimittaja Matti Rämö sanoo, että teksti-tv on nykyisin nimenomaan sisäänheittokanava. Osalle infoähkyä potevista tiivis tieto riittää jo sellaisenaan.
Keski-ikäinen rullaa kohti tulevaa
Teksti-tv täyttää ensi syksynä jo 50 vuotta. Suomessakin mittariin tulee 43 vuotta, sillä aikaansa edellä ollut palvelu aloitti syksyllä 1981.
Ensimmäisenä palvelun otti käyttöön Britannian yleisradioyhtiö BBC, joka on luopunut teksti-tv:stä jo 12 vuotta sitten. Korvaajaksi Britanniassa otettiin Ylen Uutisikkunan tapainen ratkaisu, joka pyörii kanavilla ohjelmien päätyttyä.
– Harrastajien piirissä innostus oli kuitenkin sen verran kova, että he ovat koodanneet ohjelman, jonka avulla voi katsoa omasta tv:stä ne uutiset teksti-tv-versioina, Rämö kertoo.
Ylessä teksti-tv:tä on valmisteltu jo seuraavalle vuosikymmenelle. Järjestelmän uusiminen tehtiin vuonna 2020.
– Teknisesti päästään ilman isompia investointeja 2030-luvulle ihan kevyesti. Teksti-tv:n arvostus Ylen sisälläkin on parantunut, ja suunta on ihan loistava sen suhteen, Rämö sanoo luottavaisena.
Palvelun tulevaisuutta ja arvostusta haastaa se, että teksti-tv on eurooppalainen keksintö. Media-alan trendejä haistellaan usein kuitenkin Yhdysvalloista, jossa palvelua ei ole.
