Hallitusohjelman mukaan valtakunnansovittelijan ja sovintolautakunnan ehdotukset eivät voisi ylittää korotusten yleistä linjaa. Asiaa valmistelleen työryhmän kaavailema muotoilu on merkittävästi lievempi.
Etenkin matalapalkka-alojen voimakkaasti vastustamaan vientivetoiseen palkkamalliin on todennäköisesti tulossa liennytyksiä.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että vastaisuudessa valtakunnansovittelijan ja sovintolautakunnan antamat sovintoehdotukset eivät voisi ylittää niin sanottua palkantarkastusten yleistä linjaa.
Ylen tietojen mukaan näin yksityiskohtaista ja sovittelijan käsiä sitovaa muotoilua nyt keskustelujen kohteena olevassa luonnoksessa ei kuitenkaan ole. Lakia valmistelevan kolmikantaisen työryhmän työ on loppusuoralla.
Tämänhetkisessä luonnoksessa sovittelijan olisi kansantalouden kilpailukyvyn kannalta meneteltävä siten, että muiden alojen palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuus vaarannu.
Mikäli laki viedään läpi nyt esillä olevassa muodossa, se ei käytännössä muuttaisi nykyistä tilannetta. Se ei myöskään sitoisi sovittelijan toimivaltaa minkään tietyn alan ratkaisuun.
Lain sorvaaminen vaikeaa
Sovittelijat ovat jo pitkään noudattaneet sovintoehdotuksissaan tunnollisesti liittokierroksen päänavaajien eli vientialojen viitoittamaa linjaa. Elinkeinoelämää onkin kismittänyt sovintolautakunnan kunta-alalle pari vuotta sitten antama sovintoehdotus, joka takaisi julkisen sektorin työntekijöille vuosiksi vientialoja kovemmat korotukset.
Nyt pöydällä olevassa mallissa todetaan, että vastaisuudessa valtakunnansovittelija tai hänen määräämänsä sovittelija toimisi sovittelulautakunnan puheenjohtajana ja lautakunnan pitäisi noudattaa samoja periaatteita sovintoehdotuksissaan kuin sovittelijoidenkin.
Monijäseninen sovittelulautakunta voidaan asettaa tilanteessa, jossa tavanomainen sovittelu ei ole tuottanut tulosta ja asian ratkaiseminen on yhteiskunnallisesti tärkeää.
Kunta-alan kevään 2022 poikkeuksellisen kiperää työehtokiistaa soviteltiin pitkään ja myös hoitajat lakkoilivat. Silloinen työministeri Tuula Haatainen (sd.) asettikin valtakunnansovittelijan esityksestä sovittelulautakunnan ratkomaan kiistaa.
Tiedossa on ollut jo pitkään, että hallitusohjelmakirjausta kirjaimellisesti noudattavan lain sorvaaminen on vaikeaa. Muun muassa siksi on toivottu, että mallille löytyisi vaihtoehto kaksikantaisesti eli työntekijä- ja työnantajaleirin kesken.
Vientivetoiseen palkkamalliin kaavailluista lievennyksistä on uutisoinut myös Uutissuomalainen ja Suomen Kuvalehti.
SAK:n mukaan paikallisessa sopimisessakaan ei ole nähty riittävää vastaantuloa, ainakaan vielä. Paikallisen sopimisen laajentamista järjestäytymättömään kenttään koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuussa.
Samaan aikaan vientivetoista mallia on edistetty lainsäädäntöteitse kolmikantaisessa työryhmässä, jossa myös SAK on ollut mukana muiden työmarkkinajärjestöjen ohessa.
Kaksikantainen malli epätodennäköinen
Etenkin naisvaltaiset alat ovat toivoneet kaksikantaisten neuvottelujen käynnistämistä. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto ja Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ovat selvittäneet neuvottelujen aloittamisen mahdollisuuksia työministeri Arto Satosen (kok.) pyynnöstä.
SAK tiedotti tällä viikolla, että kaksikantaisiin neuvotteluihin paluu on nyt entistäkin epätodennäköisempää.
Ovi kaksikantaisille neuvotteluille on vielä auki, mutta aika vaihtoehtoisen mallin sorvaamiseen käy vähiin: kolmikantaisen työryhmän työ päättyy toukokuun loppuun ja sen jälkeen hallituksen esityksen muotoon muovattu mietintö lähtee lausuntokierrokselle.
Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa.
Katso myös: