EU:n palkka-avoimuusdirektiivi pitää saada ensi vuoden kesään mennessä täytäntöön. Aiemmat työryhmät ovat epäonnistuneet, nyt on pakko edessä.
Niin sanotun palkka-avoimuustyöryhmän piti jättää tänään esitys siitä, miten EU:n palkka-avoimuus direktiivi pannaan Suomessa täytäntöön.
Kolmikantaisen eli hallituksen, työnantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen muodostama palkka-avoimuustyöryhmä sai kuitenkin kaksi viikkoa lisäaikaa. Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan Ylelle, että työryhmän mandaattia on jatkettu 14.4. saakka.
– Yksinkertaisesti kyseessä on niin iso kokonaisuus, että aikaa tarvitaan lisää, toteaa työryhmässä istuva Akavan tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko.
Myös esimerkiksi EK:sta todetaan, että työ on sen laajuudesta johtuen kesken.
Aiemmin aiheuttanut kinaa
Palkka-avoimuus on mainittu hallitusohjelmassa. Tosin yhdellä nasevalla rivillä:
Hallitus edistää palkka-avoimuutta EU-direktiivin minimisäännösten mukaisesti.
EU:n palkka-avoimuusdirektiivin tavoite on sukupuolten välisen palkkaeron pienentäminen.
Jo ennen EU-direktiiviä Suomessa on yritetty ajaa palkka-avoimuutta, sekä Sipilän että Marinin hallituksen aikaan.
Marinin hallitus ei saanut kasaan
Työnantajia edustava EK marssi ulos edellisestä kolmikantaisesta työryhmästä keväällä 2022 vedoten huonoon lainvalmisteluun, eikä hallituskaan päässyt asiassa eteenpäin. Näkemyserot hallituksen sisällä olivat liian suuret.
Tämä Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa ollut palkka-avoimuus olisi mennyt paljon pidemmälle kuin direktiivi. SAK, Akava ja STTK haukkuivat tuolloin Marinin hallitusta saamattomuudesta ja takaiskusta tasa-arvolle.
Tällä kertaa ei vaikuta siltä, että mikään järjestö olisi marssimassa ulos työryhmästä. Tosin Orpon hallituksen tavoite on hallitusohjelman mukaan ”minimi” – ja oikeastaan se onkin saatava aikaan.
Asetuksista ja päätöksistä tulee niiden voimaantulopäivänä automaattisesti sitovia koko EU:ssa. EU-maiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöään. Komissio valvoo, että EU-lainsäädäntöä sovelletaan asianmukaisesti ja ajoissa, ja ryhtyy tarvittaessa toimiin, jos se havaitsee ongelmia.
Palkka-avoimuutta koskeva direktiivi tuli voimaan kesäkuussa 2023. Orpon hallituksella on aikaa vielä runsas vuosi. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 7. kesäkuuta 2026.
Mistä palkka-avoimuudessa on kyse?
EU:n palkka-avoimuusdirektiiviä perusteltiin sillä, että palkkauksen puutteellinen läpinäkyvyys on todettu yhdeksi suurimmista esteistä sukupuolten palkkaerojen poistamiselle. Naisten tuntiansiot olivat vuonna 2020 EU:ssa siis keskimäärin 13 prosenttia pienemmät kuin miesten.
Direktiivi antaa työntekijälle oikeuden saada tietoa samaa työtä tekevien palkkatasosta. Tietoa voi vaatia, jos epäilee tulevansa syrjityksi huonommalla palkalla.
Jatkossa työnantajien on myös kerrottava jo ennen palkkaneuvotteluja, mikä on kyseisen tehtävän palkkataso.
Työnantajan pitää myös pystyä perustelemaan, miksi eri ihmiset saavat erilaista palkkaa.
Ylen juttu kertoi viime vuonna palkka-avoimuustyöryhmästä ja palkka-avoimuudesta.
