34-vuotiaana pääministeriksi valittu Sanna Marin kohtasi arvostelua jo uransa alkumetreillä. Marin ei kuitenkaan antanut tilaa epäilyksille, vaan pyrki osoittamaan määrätietoisesti olevansa kykenevä johtamaan maata iästään ja sukupuolestaan huolimatta.
Tämä käy ilmi Sanna Marin – miljoonat seuraa -audiodraamasta.
Käsikirjoittajat Miira ja Risto Karhula ovat haastatelleet sarjaa varten noin 30 ihmistä. Heidän joukossaan on niin kansanedustajia, politiikan tutkijoita kuin toimittajiakin. Marin itse ei ole antanut haastattelua.
Marinin tarina on dramatisoitu ja sisältää myös fiktiota.
Tässä artikkelissa nostetaan esille kolme todellista tapausta Marinin pääministerikauden alusta, jolloin vaikutusvaltaiset henkilöt yrittivät vaikuttaa häneen. Nämä kolme tapausta nousevat esille myös audiodraamassa.
Rinteen sätkynukke?
Joulukuussa 2019 Antti Rinne erosi pääministerin tehtävästään Postin työkiistaan liittyneen luottamuspulan seurauksena. Rinteen jatkajaksi valittiin tuolloin liikenne- ja viestintäministerinä toiminut Marin.
Rinne tuki Marinia jatkajakseen, mikä herätti internetin keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa spekulaatioita siitä, että Marin olisi Rinteen ”sätkynukke”. Väitteet Marinin ohjailtavuudesta osoittautuivat kuitenkin vääriksi.
”En ota neuvoja keneltäkään. En Antilta enkä muilta.”
Sanna Marin
Marin painotti jo ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa joulukuussa 2019 pääministerinä, että tekee omia päätöksiä. Asiasta uutisoi Iltalehti.
– Tehtävässä en ota neuvoja keneltäkään. En Antilta enkä muilta, vaan omaan harkintaani pohjautuen johdan hallitusta.
Rinne puolestaan kertoi Yle Aamun haastattelussa toukokuussa 2020, ettei ole Marinia neuvonut tai opastanut vaan tarjonnut keskusteluapua aina, kun hallitus on sitä tarvinnut.
Rinne ei jättänyt sosiaalidemokraattien puheenjohtajan tehtävää vaan halusi jatkaa kautensa loppuun. Historiantutkija ja valtiotieteen tohtori Markku Jokisipilä totesi Yle Aamun haastattelussa, että tilanne oli poikkeuksellinen. Pääministeri ei ollut suurimman puolueen puheenjohtaja, mikä oli harvinaista Suomen politiikassa.
Rinteellä oli puoluejohtajana jatkuva puheyhteys hallituksen johtoon ja sitä kautta myös mahdollisuus vaikuttaa hallituksen linjaan. Tämä kahtiajakautunut valta sai aikaan keskustelua Marinin pääministerikauden alussa.
Rinne kertoi eronsa yhteydessä myös kiinnostuksestaan jatkaa uudelle kaudelle. Marin ilmoitti pääministerin haastattelutunnilla huhtikuussa 2020, että hänen mielestään pääministerin ja pääministeripuolueen puheenjohtajan tulee olla sama henkilö.
Miira ja Risto Karhulan tekemistä taustahaastatteluista käy ilmi, että Rinteen ja Marinin tiivis yhteydenpito loppui kevään 2020 aikana.
– Rinteestä tuli Marinille henkilö, jolle ei ollut pakko vastata enää puhelimeen, Miira Karhula kertoo.
Elokuussa 2020 puoluekokouksessa Marin valittiin SDP:n puheenjohtajaksi ilman vastaehdokkaita.
Myyjätytöstä pääministeriksi
Sanna Marinista tuli maailman nuorin istuva pääministeri. Marinin valinta huomioitiin myös kansainvälisissä medioissa.
Pian nimityksen jälkeen Viron sisäministeri Mart Helme aiheutti kohua arvostelemalla Marinin kokemusta ja taustaa. Helme kutsui Marinia ”myyjätytöksi” ja kyseenalaisti tämän pätevyyden Viron yleisradio ERR Räägime asjast -ohjelmassa.
Helme epäili, pystyykö Suomen uusi naisvoittoinen hallitus puolustamaan maansa etuja.
Helmen kommentit levisivät nopeasti virolaisessa, suomalaisessa ja kansainvälisessä mediassa. Monet virolaiset poliitikot puolustivat Sanna Marinia ja jakoivat omia nuoruusajan työkokemuksiaan.
Kohun myötä Viron oppositio vaati hallitukselta selvitystä Helmen asemasta, ja jopa Viron presidentti Kersti Kaljulaid vaati hänen eroaan.
Marin vastasi Helmen kommentteihin pikaviestipalvelu Twitterissä (nykyisin X), korostaen Suomen yhteiskunnan mahdollisuuksia.
– Olen tavattoman ylpeä Suomesta. Täällä köyhän perheen lapsi voi kouluttautua pitkälle ja yltää elämässään moneen. Kaupan kassasta voi tulla vaikka pääministeri. Ilman duunareita ei Suomi selviäisi, Marin kirjoitti.
Vääntöä koronan hoidosta
Marin ehti olla pääministerin virassaan vasta muutaman kuukauden, kun Suomeen levisi lomalta palanneiden matkailijoiden mukana koronavirus ja koko maa suljettiin seitsemässä päivässä.
Marinin ja koko hallituksen toimintaa seurattiin suurennuslasilla, ja se sai osakseen myös kritiikkiä. Erimielisyyksiä koronanhoidosta oli niin hallituksen sisällä kuin muissakin eduskuntapuolueissa. Huolensa tuntemattoman viruksen hoidosta esitti myös presidentti Sauli Niinistö.
Maaliskuussa 2020 Niinistö kirjoitti hallitukselle viestin, jossa hän ehdotti asiantuntijoista koostuvan kriisiryhmän perustamista. Koronanyrkiksi kutsutun ehdotuksen taustalla oli presidentin huoli nopeasti leviävän tartuntataudin kriisijohtamisesta ja kokonaistilanteen hallinnasta.
Sosiaali- ja terveysministeriö oli jo helmikuussa asettanut varautumisen koordinaatioryhmän, johon kuului Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL:n) ja lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean lisäksi muun muassa jokaisen ylipistosairaanhoitopiirin johtavat ylilääkärit.
Eduskunnan puhemiehenä toiminut Matti Vanhanen arvioi Ylen Ykkösaamussa huhtikuussa 2020, että Niinistö astui hallituksen tontille. Samassa haastattelussa Vanhanen totesi, että presidentti halusi todennäköisesti antaa vain oman panoksensa ja kokemuksensa näin ison kriisin hoitoon, vaikka se ei varsinaisesti hänen toimivaltaansa kuulunut.
Muutama päivä presidentin koronanyrkkiehdotuksen jälkeen Marin julkaisi Twitterissä kirjoituksia, joissa hän pyysi työrauhaa. Teksteistä ei käynyt ilmi, keneltä hän tarkalleen ottaen työrauhaa pyysi, mutta Helsingin Sanomien analyysissä epäillään niiden olleen viesti presidentti Niinistölle.
Hallitus ei perustanut koronanyrkkiä.
