Kolme vuotta kestäneen selvityksen mukaan entinen lyijykaivosalue ei muodosta riskiä ympäristölle tai terveydelle. Alueella ei ole tarvetta kiireellisille puhdistustoimille.
Korsnäsin kunnassa sijaitsevan entisen lyijykaivoksen ympäristöriskeistä on valmistunut kattava selvitys.
Yli 300-sivuinen raportti perustuu vuosien 2022–2024 aikana tehtyihin seuranta- ja selvitystutkimuksiin.
Selvitys on osa Lupa- ja valvontaviraston toteuttamaa KAJAK-hanketta, jossa kartoitetaan valtion rahoituksella isännättömien, suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden ympäristö- ja terveysriskejä.
Selvityksen toteutti Ramboll Finland Oy, joka tutki kaivosalueella muun muassa kaivannaisjätealueiden, maaperän, sedimentin, pinta- ja pohjavesien sekä sienien raskasmetallipitoisuuksia. Myös avolouhoksessa elävien kalojen metallipitoisuudet tutkittiin.
Lisäksi mitattiin kaivannaisjätteiden ja vesien radioaktiivista säteilyä.
– Tulosten, havaintojen ja riskinarvioinnin perusteella vanhan lyijykaivoksen alue ei nykytilassa aiheuta haittaa ympäristölle tai terveydelle, eikä alueella ole kiireellistä tarvetta puhdistukselle, kertoo Ramboll Finlandin projektipäällikkö Hanna Tolvanen tiedotteessa.
Korsnäsin kaivoksen epäiltiin aiheuttavan merkittävää haittaa ympäristölle. Yle vieraili alueella vuonna 2020 Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Katja Viitaniemen kanssa.
Käyntikielto säilyy
Vaikka alue ei aiheuta välitöntä haittaa, kaivosalueella on käyntikielto, ja raportissa suositellaan sen säilyttämistä. Syynä ovat kaivannaisjätealueiden korkeat raskasmetallipitoisuudet sekä lantanidijätekasan aiheuttama säteily.
Raportissa suositellaan myös poimintakieltoa sienille ja marjoille kaivannaisjätteitä sisältävillä alueilla. Lisäksi avolouhoksen itäpuolella sijaitsee sortumavaara-alue, jonne pääsy tulee estää aitauksilla.
Riskinarvioinnin mukaan metallien kuormitus pintavesistöön jatkunee nykyisen kaltaisena vielä vuosikymmeniä, ellei jopa vuosisatoja. Pitkällä aikavälillä kaivannaisjätteet voivat muodostaa hapanta valumaa, mikä saattaisi lisätä metallikuormitusta erityisesti merialueella, jonne ojavedet purkautuvat.
Toisaalta Korsnäsin kallioperä sisältää luontaisesti kalsiittia, jolla voi olla hapanta valumaa neutraloiva vaikutus.
– Raportissa suositellaan, että pintaveden tarkkailua kaivosalueella jatketaan, jotta voidaan varmistaa, että ympäristön tasapainoinen tila säilyy, Tolvanen sanoo.
Lisäksi raportti suosittelee seuraamaan pintakasvillisuuden kehittymistä niillä kaivannaisjätealueilla, joilta puusto on raivattu. Kaivosalueen kokonaistilannetta suositellaan arvioitavan seuraavan kerran vuonna 2035.
Korsnäsin kaivos oli aikanaan Suomen ainoa lyijykaivos. Kaivoksesta louhittiin vuosittain noin 100 000 tonnia raakamalmia, koko aikana yhteensä noin 870 000 tonnia.
Kaivos kiinnostaa yrityksiä. Alueella arvioidaan historiallisen tiedon perusteella esiintyvän harvinaisia maametalleja.
