Viljelijät odottavat valkoposkihanhien kevätmuutosta vaikeaa Pohjois-Karjalassa. Hallitus on luvannut sallia hanhien metsästyksen, mutta työ on vasta alkutekijöissä.
Vapun jälkeinen aamu Tohmajärven Värtsilässä on huolestuttavan hiljainen. Edeltävänä viikonloppuna pelloilta on hätistelty tuhansien valkoposkihanhien parvia, mutta nyt hanhien kaakatus on vaimeaa.
Syynä hiljaisuuteen on pakkasyö. Uusia hanhiparvia ei ole merkittävästi tullut, ja osa entisistä on kääntynyt takaisin etelään.
Valkoposkihanhien kevätmuutto käynnistyi ennätysaikaisin, mutta on nyt hidastunut kylmien ilmavirtausten takia. Se tietää viljelijöille vaikeuksia.
– Jos pohjoiset ilmavirtaukset jatkuvat pitkään ja hanhet pakkautuvat tänne itärajalle, niin vahinkoja tulee varmasti, Mika Piiroinen Värtsilän riistamiehistä sanoo.
Hän vastaa valkoposkihanhien karkottamisesta Tohmajärvellä.
Karkottaminen toimii, jos linnuille on hanhipeltoja
Valkoposkihanhien karkottaminen osoittautui Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa toimivaksi tavaksi ehkäistä hanhien viljelyksille aiheuttamia vahinkoja.
Onnistumisen edellytyksenä on, että linnuille on varattu hanhipeltoja, joille ne voivat siirtyä. Hanhipellot ovat peltoalueita, joilla linnut saavat rauhassa ruokailla ja levätä.
Lisäksi karkottaminen vaatii paljon työvoimaa, sillä pelloilla pitää olla lähes vuorokauden ympäri.
Esimerkiksi Tohmajärvelle on tänä keväänä palkattu 55 hanhenkarkottajaa, jotka valvovat viljelyksiä kolmessa vuorossa, kello 02 ja 23 välillä.
Ringissä on mukana iso joukko eläkeläisiä, mutta myös nuoria. 19-vuotiaalle Misa Pesoselle sesonkityö sopii hyvin.
– Saa ajella autolla ja olla luonnossa. Kevään etenemisen näkee eri tavalla, Pesonen toteaa.
Lupia lintujen ampumiseen ei ole enää myönnetty
Ympäristöministeriö on myöntänyt tälle vuodelle valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyyn 500 000 euroa.
Lähes koko summa on kohdennettu Pohjois-Karjalaan, missä karkotuslupia on eniten.
Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla rauhoitettu lintu, joten jo sen karkottamiseen tarvitaan lupa. Tällä hetkellä lupa on voimassa koko maassa noin 320 tilalla.
Luonnonsuojeluasiantuntija Ville Vuorio Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta kertoo, että osalla tiloista on vielä voimassa lupa ampua valkoposkihanhia. Sen sijaan uusissa luvissa sallitaan vain lintujen karkottaminen.
Tärkein karkotuskeino on lintujen lähestyminen jalan
Myös hanhien hätistely on säädeltyä. Esimerkiksi keväällä paukkupatruunoiden käyttö on kielletty muiden lintujen pesintärauhan turvaamiseksi.
– Meillä on käytössä omat jalat ja käsilaser eli käytännössä juoksemme peltoja pitkin, Mika Piiroinen kertoo.
Hanhien karkottamisessa on kokeiltu myös drooneja, mutta itärajan läheisyydessä niitä ei saa käyttää.
– Kuumimpana hetkenä samalla peltoaukealla voi olla 50 000 hanhea. Meitä voi olla viisi karkottajaa ja siltikään se hanhimassa ei tahdo poistua alueelta. Onneksi se hetki ei kestä kovin kauan, Piiroinen kuvaa.
Hän toivoo, että tulevaisuudessa valkoposkihanhia saisi syksyisin metsästää.
Hallitus luvannut sallia metsästyksen
Myös Suomen hallitus haluaa sallia valkoposkihanhien metsästyksen. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”tarpeettomat metsästysrajoitukset elinvoimaisten lajien, kuten merimetson ja valkoposkihanhen osalta poistetaan, ja lajit siirretään metsästyslain piiriin”.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd) mukaan maa- ja metsätalousministeriö on perustamassa työryhmää, jonka tehtävänä on laatia ehdotus siitä, miten hallitusohjelman kirjaus voidaan toteuttaa.
Valkoposkihanhen tiukan suojelustatuksen purkaminen vaatisi muutoksia Euroopan tasolla, sillä lajin suojelusta on säädetty EU:n lintudirektiivissä ja Bernin sopimuksessa.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan laji kestäisi metsästyksen.
Kun Bernin sopimus laadittiin 1970-luvulla, valkoposkihanhien kanta oli vain noin 30 000–50 000 yksilöä.
Nyt kanta on noin 1,5 miljoonaa lintua ja valkoposkihanhesta on tullut Euroopan runsaslukuisin hanhilaji.
