Uusia kumirouhekenttiä ei saa EU:n mikromuoviasetuksen vuoksi rakentaa enää seitsemän vuoden kuluttua. Helsingin Käpylässä uusi tekonurmi on tarkoitus ottaa käyttöön alkusyksystä.
Käpylän jalkapallokentällä päästään pelaamaan aivan uudenlaisella tekonurmella alkusyksyn aikana. Käpylän kentälle asennetaan Helsingin ensimmäinen uusi tekonurmi, jossa ei käytetä mitään täyteaineita, kuten kumi- tai puurouhetta.
Helsingin kaupungin projektikoordinaattori Oleg Jauhonen kertoo, että uudet täyteaineettomat tekonurmet ovat helpompia kierrättää kuin nykyiset käytössä olevat tekonurmet. Uudet täyteaineettomat tekonurmet voidaan kierrättää muovijätteen tavoin, koska niissä ei ole hiekkaa, kumia tai useita muovilajeja. Nykyiset tekonurmet joudutaan usein hävittämään ongelmajätteen tavoin.
Käytöstä poistettuja tekonurmimattoja on pyritty hyödyntämään myös alustoina esimerkiksi ampumaradoilla ja golfkentillä.
– Tekonurmet pitää uusia noin kymmenen vuoden välein, joten tämä on merkittävä asia ympäristöhaittojen vähentämiseksi, Jauhonen sanoo.
Jauhosen mukaan nykyisten kenttien ongelmana on itse tekonurmen kierrättämisen lisäksi kumirouheen kulkeutuminen luontoon ja hulevesiin.
– Mikäli kokemukset uudesta kentästä ovat hyvät, näitä rakennetaan lisää.
Jauhonen kertoo, että Helsingissä on kaikkiaan kahdeksankymmentä tekonurmea, joista seitsemänkymmentä prosenttia on kumirouhekenttiä. Jauhonen sanoo, että yhdeltä jalkapallokentältä häviää vuosittain jopa viisisataa kiloa kumirouhetta.
– Kentiltä häviävä kumirouhe on todellinen ympäristöongelma, Jauhonen painottaa.
Uuden nurmen pelituntumakin on hyvä
Jauhonen kertoo, että esimerkiksi Belgiasta saadut kokemukset täyteaineettomista tekonurmista ovat olleet hyviä.
– Pelituntumakin on ulkomailta saatujen kokemusten mukaan varsin hyvä.
Jauhosen mukaan uusilla täyteaineettomilla tekonurmikentillä voidaan pelata ainakin junioripelejä.
– Se, miten uudet nurmet soveltuvat ominaisuuksiltaan liigapeleihin, nähdään jatkossa, Jauhonen summaa.
Ensimmäinen täyteaineeton tekonurmi asennetaan Käpylän kentälle alkusyksyn aikana.
Jauhosen mukaan uusia kumirouhekenttiä ei saa EU:n mikromuoviasetuksen vuoksi rakentaa enää seitsemän vuoden kuluttua. Asetuksen myötä EU:ssa kielletään tarkoituksellisesti lisättyjen polymeerimikropartikkelien eli mikromuovien tuominen markkinoille.
– Helsinki haluaa valmistautua suureen muutokseen hyvissä ajoin, Jauhonen sanoo.
Palloliiton päällikkö: Siirtymäaika on tärkeä
Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen pitää kuitenkin siirtymäaikaa tärkeänä. Auvisen mukaan on hyvä, että kumirouhekentistä luopumisen siirtymäaika piteni alun perin kaavaillusta kuudesta vuodesta kahdeksaan vuoteen. Siirtymäaika mahdollistaa sen, että uusia kentän materiaaleja ehditään kehitellä rauhassa.
– Kenttien tulee olla sekä ympäristöystävällisiä että peliominaisuuksiltaan hyviä.
Auvinen muistuttaa, että Suomen kylmät ja lumiset talvet asettavat jalkapallokentille erityisiä vaatimuksia muuhun Eurooppaan nähden.
Auvinen kertoo, että Euroopassa jopa yli 44 000 tekonurmikenttää täytyy korvata EU:n mikromuoviasetuksen myötä.
– Suomessa korvattavia kenttiä on yli 500, Auvinen sanoo.
