Saamelaisalueen kunnissa paras tilanne saamenopetuksen suhteen on Inarissa ja Utsjoella. Enontekiöllä ja Sodankylässä vain harva valitsee lapselleen saamenkielisen opetuksen.
Inarin kirkonkylän kahdeksasluokkalaiset Elle-Matilda Näkkäläjärvi ja Maia Kukkonen istuvat kemian oppitunnilla. He käyvät koulua saameksi, ja kemian tunnillakin opettaja ohjeistaa oppilaitaan saamen kielellä.
Koko luokka opiskelee kuitenkin suomenkielisestä kirjasta, koska saamenkielisiä oppikirjoja on vähän. Se voi olla haastavaa, koska kemian termistöä joutuu opettelemaan kahdella kielellä, kertoo Näkkäläjärvi.
– Onhan se vähän vaikeaa oppia kaikkea saameksi, koska kirja on suomeksi. Olisi mukavaa, jos kirja olisi saameksi.
Noin 60 prosenttia Inarin kirkonkylän oppilaista käy nykyään koulua saamen kielellä. Vielä viitisen vuotta sitten tilanne oli tasaisempi, kertoo rehtori Marja Seilonen.
– Niin kauan kun minä olen ollut täällä töissä, eli 2018 alkaen, on suurin piirtein puolet ollut suomenkielisessä ja puolet saamenkielisessä opetuksessa. Nelisen vuotta sitten kääntyi niin, että saamenkielisessä opetuksessa on tällä hetkellä enemmän oppilaita.
Kunnan arvion mukaan ensi syksynä Inarin kirkonkylän koulussa on 130 oppilasta, joista valtaosa eli 74 ovat saamenkielisessä opetuksessa. Noin puolet käy koulua pohjoissaameksi ja puolet inarinsaameksi. Vain noin kolmasosa oppilaista käy peruskoulua suomeksi.
Saamenkielisessä opetuksessa suurin osa opetettavista aineista opiskellaan saameksi. Jotkut aineet voivat olla yhdessä suomenkielisten kanssa, kuten esimerkiksi Inarin koulussa musiikki ja liikunta.
Saamenkielistä oppimateriaalia on edelleen vähän
Aineenopettaja Seitamaija Keskitalo opettaa matematiikkaa, kemiaa ja fysiikka pohjoissaameksi Inarin yläkoulussa. Hän nauttii työstään ja kehuu oppilaitaan, vaikka oppikirjojen puute vaikuttaakin hänen työhönsä.
– Oppilaat ovat ihania ja vaikka opettamani aineet tuntuvat haastavilta, niin on mukavaa opettaa saameksi. Olemme sopineet oppilaiden kanssa, että jos koetilanteessa on vaikea muistaa kaikkea saameksi, niin voi vastata kysymyksiin myös suomeksi, kertoo Keskitalo.
Suomessa saamenkielistä oppimateriaalia tuottaa ja rahoittaa Saamelaiskäräjät. Oppimateriaaleja kaikilla saamen kielillä on tarpeeseen nähden kuitenkin liian vähän. Varsinkin yläkoulun ja lukion tarpeisiin saamenkielisiä oppikirjoja on edelleen vähän, jos ollenkaan.
Saamelaiskäräjät tuottaa uutta materiaalia koko ajan, mutta saamenkieliset opettajat joutuvat usein työnsä ohessa tekemään itse paljon materiaaleja.
Utsjoella saamenkielinen opetus on vähentynyt
Myös Suomen pohjoisimmassa kunnassa Utsjoella yli 60 prosenttia lapsista käy koulunsa saameksi, vaikka viimeisen viiden vuoden aikana oppilaiden määrä on vähentynyt kunnassa. Varsinkin kirkonkylän koulussa oppilaskato on ollut suurta, sanoo hyvinvointijohtaja Pirjo Seurujärvi.
– Utsjoen perusopetuksen oppilasmäärä on vähentynyt 2020-luvulla noin 20 prosenttia. Odotettavissa on, että myös tulevina vuosina oppilasmäärät ovat edelleen laskussa.
Tällä hetkellä kirkonkylän koulussa on 50 oppilasta, joista 17 on saamenkielisessä opetuksessa. Kunnan kahdessa muussa koulussa on oppilaita yhteenlaskettuna 47, joista 36 käy koulua saameksi.
Enontekiöllä ja Sodankylässä vain harva käy koulun saameksi
Saamelaisalueen muissa kunnissa Enontekiöllä ja Sodankylässä vain harva lapsi käy peruskoulun saameksi. Enontekiöllä noin 20 prosenttia oppilaista on saamenkielisessä opetuksessa ja Sodankylässä vain noin prosentti.
Enontekiön kunnan kolmessa koulussa vain Hetan ja Karesuvannon kouluissa on oppilaita saamenkielisessä opetuksessa, Kilpisjärven koulussa ei yhtään.
Sodankylässä puolestaan saamenkielistä opetusta on vain Vuotson koulussa.
