Yli puolet suomalaisista on vähentänyt tavaroiden hankkimista ilmastosyistä

Ilmastohuoli ohjaa jo enemmistön ostopäätöksiä. Tämä selviää tuoreesta ilmastobarometrista.

Luontokadon ja ilmastonmuutoksen vaikutuksen näkyvät useimpien suomalaisten arjessa. Tämä selviää vuoden 2025 ilmasto- ja luontobarometrien vastauksista.

Esimerkiksi 62 prosenttia vastaajista on kokenut leudompia talvia. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen on havainnut hieman yli puolet (55%).

Barometrien mukaan suomalaisten tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta onkin varsin vahva. Selvä enemmistö on havainnut ilmastonmuutoksen (86%) ja luontokadon (88%) vaikutuksia eri puolilla maailmaa. Maailman luonnon tilasta on huolissaan lähes jokainen vastaaja (91%).

Moni on vähentänyt tavaroiden hankkimista

Huoli ympäristöstä heijastuu myös ihmisten omaan käyttäytymiseen. 43 prosenttia ilmoittaa muuttaneensa elämäntapojaan, kuten liikkumista, asumisratkaisuja sekä ruokailutottumuksia, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Yli puolet (53%) on vähentänyt tavaroiden hankkimista ilmastosyistä. Osuus on kasvanut nopeasti, sillä vielä kaksi vuotta sitten luku oli 43 prosenttia. Lähes kaikkien (91%) mielestä tuotteet tulisi suunnitella pitkäikäisemmiksi, vaikka ne sen takia maksaisivat enemmän.

Ruokailutottumukset ovat olleet viime aikoina esillä erityisesti uusien kansallisten ravitsemussuositusten takia. Kansan jakautuminen näkyy myös barometrin tuloksissa: puolet vastustaa sitä, että yhteiskunta ohjaa ruokavaliota terveellisempään ja kestävämpään suuntaan edistämällä kasvipohjaista ruokavaliota.

Kunnan rooli tärkeä, mutta se ei näy äänestyskäyttäytymisessä

Barometreissä kysyttiin myös ihmisten ajatuksia kuntien roolista ympäristökysymyksissä. Kunta- ja aluevaalit järjestetään 13. huhtikuuta.

76 prosenttia vastaajista uskoi, että kunnat voivat vahvistaa elinvoimaansa houkuttelemalla alueelle vihreitä investointeja. Vielä selvempi enemmistö (78%) oli sitä mieltä, että jos luonnon tilaa heikennetään, luontohaitat tulisi hyvittää parantamalla luonnontilaa toisaalla.

Ilmasto- ja luontokysymykset nähdään tärkeinä kuntapolitiikassa. Kuntien toivotaan muun muassa varautuvan nykyistä paremmin ilmastonmuutoksen riskeihin, kuten helteisiin, liukastumisiin ja tulviin. Silti alle puolet (42%) aikoo äänestää kuntavaaleissa ehdokasta, joka edistää kunnassa ilmasto- ja ympäristötoimia.

Yritykset voisivat tehdä enemmänkin

Ilmastopolitiikan osalta keskustelua on käyty erityisesti hiilineutraaliudesta ja metsien hiilinieluista.

Selvä enemmistö (75%) on sitä mieltä, että metsien hakkuisiin ja hoitotapoihin tulee kiinnittää enemmän huomiota, jotta hiilinielut säilyisivät. 62 prosenttia katsoo, että Suomen tulee tehdä riittäviä ilmastotoimia, jotta Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.

Yritysten roolia ilmastoimien vahvistamisessa pidetään merkittävänä. Selvän enemmistön (80%) mukaan yrityksiltä tulisi edellyttää toimia päästöjen vähentämiseksi. Vain 41 prosenttia vastanneista katsoo, että yritykset ja toimialat huomioivat luonnon riittävästi toiminnassaan.

Samalla uskotaan siihen, että luonnon huomioiminen on kannattavaa myös taloudellisesti. 74 prosenttia uskoo, että luonnon tilan parantaminen hyödyttäisi yrityksia luomalla muun muassa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vielä useampi (86%) on sitä mieltä, Suomi voi parantaa kilpailukykyään viemällä puhtaan teknologian ratkaisuja maailmalle.

Ilmasto- ja luontobarometrit toteutti ympäristöministeriö. Kumpaakin varten vastasi noin 1000 15 vuotta täyttänyttä suomalaista.