Suomessa on arviolta 800 000 koiraa, mutta niistä vain runsaat 320 000 on rekisteröity Ruokaviraston pakolliseen koirarekisteriin.
Kaikille koiranomistajille pakollinen koirarekisteri on edelleen vajaa.
Ruokaviraston koirarekisteri avautui keväällä 2023. Sen jälkeen kaikki koirat on pitänyt ilmoittaa rekisteriin.
Omistajien piti ilmoittaa ennen vuotta 2023 syntyneet koirat rekisteriin vuoden 2023 loppuun mennessä.
Mutta kaikki eivät ole näin tehneet. Tämän vuoden marraskuun loppuun mennessä koirarekisteriin oli kirjattu 321 750 koiraa. Kun Kennelliiton arvion mukaan Suomessa on noin 800 000 koiraa, on noin 60 prosenttia koirista siis edelleen rekisteröimättä.
– Koirarekisterin koonti on sujunut hyvin ja huonosti, sanoo Ruokaviraston eläinten merkinnän ja rekisteröinnin jaostopäällikkö Terhi Simonen-Jokinen.
Hänen mukaansa rekisteri olisi kattava, jos siellä olisi ainakin 95 prosenttia kaikista Suomen koirista.
– Meillä oli aluksi turhan optimistiset odotukset, että ihmiset noudattaisivat lakia, mutta naapurimaiden kokemuksista tiedämme, että hyvä kattavuus vie useamman vuoden.
Jos koiraa ei ilmoita Ruokaviraston rekisteriin, seurauksena voi tulla sanktiomaksu esimerkiksi kunnaneläinlääkäriltä.
Katso rekisteröidyt koirat kunnittain
Suomen kunnista eniten rekisteröityjä koiria on suurissa kaupungeissa, kuten pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Oulussa.
Väkilukuun suhteutettuna rekisteriin ilmoitettuja koiria on eniten Lapissa, kuten Muoniossa ja Savukoskella. Tämä johtuu Simonen-Jokisen mukaan pitkälti Lapin suurista rekikoiramääristä.
Katso alla olevasta tilastosta, kuinka paljon Suomen eri kunnissa on kirjattu koiria Ruokaviraston koirarekisteriin.
Rekisterillä kitketään pentutehtailua
Koiria ilmoitetaan rekisteriin nyt noin viisi tuhatta kuukaudessa.
Pääosin kaikki uudet pennut ja maahantuodut koirat ilmoitetaan, mutta osa koirien haltijoista ei halua ilmoittaa vanhaa koiraansa rekisteriin, Simonen-Jokinen arvioi.
Simonen-Jokisen mukaan koirarekisteri muun muassa estää laitonta maahantuontia, nopeuttaa löytökoirien kotiinpääsyä ja auttaa eläinlääkäripalvelujen kohdentamisessa.
Rekisteri kitkee myös pentutehtailua. Jos vastaan tulee koira, joka ei ole rekisteröity, se herättää epäilyn laittomasta toiminnasta.
Kissarekisteri vuosikymmenen lopussa
Rekisterin ylläpitokustannusten vuoksi rekisteröinti maksaa sähköisesti kymmenen tai paperilla 19 euroa per koira. Etenkin kasvattajille tämä voi olla satojen eurojen lasku.
Koiria rekisteröidään myös Kennelliiton ylläpitämään rekisteriin. Nyt sen rinnalle tullut Ruokaviraston rekisteri on suivaannuttanut joitain koiranomistajia tuplatyön vuoksi.
– Ymmärrämme tämän hyvin, mutta lainsäädännön noudattaminen on osa vastuullista koiranpitoa, Simonen-Jokinen sanoo.
Jos rekisteröity koira kuolee, sekin pitää muistaa ilmoittaa rekisterissä. Muutoin luvuissa voi näkyä edesmenneitä koiria.
Suomeen suunnitellaan myös kissoille vastaavaa kissarekisteriä. Se odottaa EU:n lainsäädäntöhankkeen etenemistä, sillä samainen rekisteri toivotaan koko unioniin.
Simonen-Jokinen arvioi, että Suomeen tulee kissarekisteri aikaisintaan viiden vuoden kuluttua.
