Oululaismiehen kalastusvuosi lähti käyntiin ennätyskalalla. Kala on päätymässä kaapin päälle, ei paistinpannulle.
Juha Virranniemi,
Risto Ukkonen
Suomen ennätysahvenen titteli on menemässä uusiksi.
Oululainen Matti Hannus sai sunnuntaina verkoilla ahvenen, joka painaa 2,884 kiloa. Pituutta kalalla on noin 54 senttimetriä.
2000-luvun tilastoissa nykyinen ennätysahven painoi 2,87 kiloa. Se kalastettiin vuonna 2010 virvelillä Ahvenanmaalta.
Ahven tarttui naapurikunnassa Iissä jään alle laskettuun 55 millimetrin verkkoon. Tarkempaa saantipaikkaa Hannus ei paljasta.
– Ei se olisi pienempään silmäkokoon jäänyt edes kiinni, hän arvioi.
Hannus arpoi hetken, päästääkö kalan takaisin uimaan. Siten hän toimii esimerkiksi isojen haukien kanssa. Poikkeuksellisen suuri kala kiinnosti kuitenkin niin, että hän halusi punnita sen.
Tarpeeksi uskottava puntari löytyi paikallisesta ruokakaupasta. Sen jälkeen kala päätyi pakastimeen.
Ennätyskalalautakunta arvioi jättiahvenen
Helmikuussa selviää nouseeko Matti Hannuksen ahven uudeksi SE-kalaksi, kun ennätyskalalautakunta kokoontuu seuraavan kerran.
Lautakunnan varapuheenjohtaja Tapio Gustafssonin mukaan arvioinnille on tarkat kriteerit esimerkiksi vaa’alle, pituuden mittaukselle ja kalasta otetuille kuville. Myös todistajat ovat tarpeen.
– Kalanahan tuo ahven on aivan mielettömän kokoinen ja lähes kolmikiloisena se kuulostaa kalastajan päiväunelta, Gustafsson toteaa.
Kala on punnittu lautakunnan ohjeiden mukaisesti kaupan hedelmävaa’alla, mutta voiko kalan alla oleva hedelmäpussi nousta grammapelissä ratkaisevaan rooliin?
– Tuo on erittäin hyvä kysymys, kun puhutaan kalojen 10 gramman painoerosta. Ei se ehkä tuohon kuitenkaan kaadu, Gustafsson arvioi varovaisesti, koska virallinen käsittely on vasta tulossa.
2000-luvun kalaennätykset kirjataan Ahven.net-sivustolle. Iistä pyydetty ahven on harvinaisuus, ja Gustafssonin mukaan vasta kolmas sivustolle ilmoitettu yli 2,5 kilon ahven Suomessa.
Kalatalouden keskusliitossa työskentelevän Gustafssonin mukaan ahvenen iän arviointi pelkän koon perusteella on vaikeaa. Kasvuvauhtiin ja kokoon vaikuttaa kalan saama ravinto.
Vanhin Suomessa virallisesti tutkittu ahven on ollut 29-vuotias.
Isojen kalojen kohdalla käydään usein keskustelua pitäisikö ne palauttaa takaisin vesistöön tukemaan kalakantojen kasvua. Ahvenen kohdalla tilanne ei ole niin kriittinen, Gustafsson arvioi.
– En usko, että tämän ahvenen poistamisen jälkeen kyseisessä vesistössä mitään katoa tulee.
Ei ruuaksi, vaan muistoksi mökille
Matti Hannus pyytää syöntikaloja perheen tarpeisiin, mutta ennätysahven jää syömättä.
– Tämä on kerännyt varmaan raskasmetalleja jo niin monta vuotta, että se ei ole välttämättä mikään syömäkala, hän sanoo.
Ahven todennäköisesti lähtee seuraavaksi kalojen konservoijalle. Kunhan se on täytetty, päätyy se mökille muistuttamaan satumaisesta kalaonnesta.
