Ikääntyvät suomalaiset kokevat ihmissuhteensa oikein hyviksi, kertoo uusi tutkimus. Osa työelämässä olevista pelkää terveysongelmien rajoittavan työkykyä ennen normaalia eläkeikää.
Varttuneet suomalaiset ovat tyytyväisiä omaan elämäänsä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan yli 50-vuotiaiden suomalaisten elämäntyytyväisyys on eurooppalaisessa vertailussa toiseksi korkein. Vain tanskalaiset ovat tyytyväisempiä.
Väestöliiton julkaisemassa tutkimuksessa vertaillaan ikääntyviä ihmisiä viidessätoista Euroopan maassa.
Läheiset ihmissuhteet ovat kunnossa
Mistä suomalaisten tyytyväisyys omaan elämään kumpuaa?
– Yhtenä tekijänä voidaan varmasti katsoa olevan sosiaaliset suhteet, joihin suomalaiset ikääntyvät ovat tämän tutkimuksen perusteella varsin tyytyväisiä, sanoo tutkija Kristel Auero Väestöliitosta.
Tyytyväisyys läheisiin ihmissuhteisiin on Suomessa korkeaa kaikissa yli viisikymppisten ikäryhmissä. Kun suomalaiset vastaajat arvioivat asiaa nollasta kymmeneen ulottuvalla asteikolla, keskiarvo on 9,1.
Tärkeimpiä sosiaalisia suhteita ovat suhteet omiin perheenjäseniin. Naiset kertovat miehiä useammin, että he keskustelevat tärkeistä asioista lastensa ja ystäviensä kanssa.
Osa yli viisikymppisistä suomalaisista kokee silti myös yksinäisyyttä. Yksinäisyyden kokemukset ovat yleisimpiä yli 75-vuotiailla naisilla.
Matalasti koulutetut kokevat terveytensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut
Ikääntyvät naiset pitävät terveyttään hieman parempana kuin samanikäiset miehet. Iän karttuessa sukupuolten väliset erot kuitenkin tasoittuvat. Yli 75-vuotiaista naisista ja miehistä lähes kuusikymmentä prosenttia kokee terveytensä vain tyydyttäväksi tai huonoksi.
Kokemus omasta terveydentilasta on suomalaisilla selvästi heikompi kuin esimerkiksi tanskalaisilla ja ruotsalaisilla. Toisaalta se on selkeästi parempi kuin esimerkiksi Baltian maissa.
Sosioekonominen asema on vahvasti yhteydessä terveyteen ja hyvinvointiin. Tuore tutkimus vahvistaa sitä, että näin on myös ikääntyvillä.
– Paras tilanne on korkeasti koulutetuilla ja vastaavasti heikoin pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneilla. Tässä tutkimuksessa se kävi ilmi, kun katsottiin koettua terveyttä, kipujen kokemista, työkykyä ja jopa muistitestissä pärjäämistä, Kristel Auero sanoo.
Heikoksi koettu terveys on selkeimmin yhteydessä koulutustasoon niissä ikäryhmissä, joissa suuri osa on yhä työelämässä. Tähän voi vaikuttaa osaltaan se, kuinka paljon työssä on fyysistä kuormittavuutta.
Tutkimuksen mukaan neljä viidesosaa suomalaisista vastaajista on kyselyhetkellä tyytyväisiä kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän kattavuuteen. Yli 75-vuotiaiden joukossa, jossa terveydenhuoltopalvelujen tarvetta on keskimäärin nuorempia enemmän, tyytymättömyys on kuitenkin selvästi suurempaa.
Myös eurooppalaisessa vertailussa suomalaisten tyytymättömyys terveydenhuollon kattavuuteen on kärkijoukossa. Tutkimuksen haastattelut tehtiin hieman ennen kuin nykyiset hyvinvointialueet aloittivat toimintansa.
Puolet haluaa nykyisestä työstä eläkkeelle mahdollisimman varhain
Tutkimuksessa selvitettiin myös ajatuksia eläkkeelle siirtymisestä.
Suomessa yli 50-vuotiaista työssäkäyvistä vastaajista puolet kertoi, että haluaisi jäädä nykyisestä työstään eläkkeelle mahdollisimman varhain. Haastattelutilanteessa ei tarkennettu, mikä eläkkeelle jäämisen ajankohta tällöin olisi.
Taustalla voi olla useita syitä, yhtenä terveys.
– Jopa kolmasosa naisista ja viidesosa miehistä pelkää, että terveys rajoittaa työkykyä ennen normaalia eläkkeelle siirtymistä, Kristel Auero sanoo.
Mahdollisimman varhain eläkkeelle haluavissa on suuria eroja eri maiden välillä. Virossa varhain eläkkeelle haluavien osuus on 18 prosenttia, Liettuassa puolestaan 85 prosenttia.
Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) seuraa yli 50-vuotiaiden ihmisten elinoloja 28 maassa. Suomen ja muiden maiden välisiin vertailuihin on Väestöliiton julkaisemassa tutkimusraportissa nostettu 15 SHARE-tutkimukseen osallistunutta maata. Suomessa on haastateltu runsasta 1 700 iältään 50–99-vuotiasta henkilöä, ja valtaosa haastatteluista on tehty touko–syyskuussa 2022.
