Yliopistot painottavat lähiopintojen tärkeyttä varsinkin opintojen alkuvaiheessa. Osalle uusista opiskelijoista lähiopintojen paljous pandemiavaiheen jälkeen on tullut yllätyksenä.
Moni suomalaisyliopisto on kiristänyt tai on kiristämässä opiskelijoiden etäopiskelumahdollisuuksia. Useimmissa yliopistoissa lähiopetuksen lisääminen vaikuttaa eniten opintojensa alkuvaiheessa oleviin opiskelijoihin.
Esimerkiksi tästä syksystä lähtien Lapin yliopistolla suurin osa kandivaiheen opinnoista tehdään lähiopetuksena tiedekunnasta riippumatta. Maisterivaiheen opinnoissa etäopinnot ovat sallitumpia. Lapin yliopiston oikeustieteiden opiskelijoiden ainejärjestön Artikla ry:n puheenjohtajan Nuutti Saramon mielestä lähiopetuksen lisääminen on hyvä asia – tiettyyn rajaan asti.
Artikla kannattaa alemman korkeakoulututkinnon eli oikeusnotaarin tutkinnon suorittamista läsnä Rovaniemellä. Maisterivaihe onnistuu ainejärjestön virallisen kannanoton mukaan kuitenkin parhaiten jossain muualla kuin Lapissa, koska alan työpaikatkin sijaitsevat suurimmaksi osaksi pääkaupunkiseudulla.
– Meidän alalla ihmiset menevät töihin jo opiskeluaikana. Jos maisterivaihe vaatisi läsnäoloa Rovaniemellä ja ihmiset joutuisivat jäämään tänne, meidän opiskelijat jäisivät työmarkkinoilla pahasti jälkeen muista, Saramo sanoo.
Saramon arvion mukaan 90 prosenttia Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoista on kotoisin pääkaupunkiseudulta ja esimerkiksi Oulusta. Myös se ajaa opiskelijoita etäopiskeluun ja etelään.
– Itse lähden Helsinkiin heti, kun saan kandintutkinnon tehtyä, Saramo sanoo.
Opiskelijat kaipaavat yhteisöllisyyttä
Yle kysyi aiheesta kaikilta suomalaisilta yliopistoilta. Viisi Ylelle vastanneista yliopistoista on linjannut vahvasti, että varsinkin opiskelijoiden alkuvaiheen opinnot on suoritettava lähiopetuksena. Kaksi yliopistoa ilmoitti, että vaikka yliopistotason linjauksia ei ole tehty, tutkintokoulutusta järjestetään enenevissä määrin lähiopetuksena. Taideyliopistossa varsinaista linjausta aiheesta ei ole, sillä opinnot ovat joka tapauksessa hyvin läsnäolopainotteisia ja opiskelu tapahtuu pitkälti yliopiston tiloissa.
Vastaamatta jättivät Maanpuolustuskorkeakoulu, LUT-yliopisto ja Vaasan yliopisto.
Suurin syy, miksi yliopistot haluavat patistaa opiskelijat takaisin kampuksella, on yhteisöllisyyden palauttaminen yliopistoihin koronavuosien täysetäilyn jälkeen. Etäopiskelun ongelmia ovat myös esimerkiksi oppimisen arvioinnin haasteet sekä lisääntynyt vilppi.
Lapin yliopiston koulutuksesta vastaavan vararehtorin Satu Uusiauttin mukaan toive lähiopetuksen korostamisesta tuli opiskelijoilta.
– Yhteisöllisyys ja opiskelijoiden tiedekuntarajat ylittävä vuorovaikutus on aina ollut meille valttikortti. Opiskelijoiden suunnalta tuli vahvasti toivetta, että lähiopetusta lisättäisiin. Viime vuosi oli siirtymäaikaa vielä pandemian täysetäilystä lähiopetukseen.
Taustalla painoi myös huoli opetushenkilökunnan jaksamisesta.
– Opettajille kaikkein haastavinta on hybridimuotoinen opetus, eli kun kurssilla on sekä lähi- että etäopiskelijoita ja sitten vielä tehdään tallenteita. Se on kaikkein raskainta myös suunnitella pedagogisesti.
Samaa mieltä ollaan esimerkiksi Tampereen yliopistossa, jossa helmikuussa tehdyn linjauksen mukaan opiskelijoiden oppimista ohjataan tapahtuvaksi pääsääntöisesti kampuksilla koko kandidaattivaiheen ajan. Opintojen myöhemmässä vaiheessa joustoja on enemmän.
Lähiopetuksen määrä voi yllättää uudet opiskelijat
Helsingin yliopistossa virallisia koko yliopistoa koskevia linjauksia ei ole tehty. Tutkintokoulutusta järjestetään silti enenevissä määrin lähiopetuksena. Kehitysjohtaja Anu Haapalan mukaan joissakin koulutusohjelmissa lähiopetuksen määrä on tullut yllätyksenä uusille opiskelijoille.
Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa lähiopiskelua painotetaan myös maisterivaiheessa. Asiaa perustellaan opiskelijoiden hyvinvoinnilla ja integroitumisella. Se on osa Hankenin viime joulukuussa vahvistettua uutta strategiaa.
Itä-Suomen yliopistossa isoja linjauksia etäopiskelun suhteen ei ole tehty. Yliopiston mukaan opetus tulee järjestää pedagogisesti mielekkäällä tavalla, ottamatta kantaa lähi- ja etäopetuksen määrään tai keskinäiseen suhteeseen.
Opiskelijoiden ohjauspalveluiden päällikön Miia Turtiaisen mukaan tilanne etäopiskelun suhteen on kaksijakoinen.
– Yhteisöllisyyden puute vaikuttaa monella tapaa opiskelijoiden hyvinvointiin, mutta hyvinvointihaasteita ei ole läheskään kaikilla.
”Suurin osa opiskelijoista on tyytyväisiä lähiopiskelun lisäämiseen”
Yliopistojen omien arviointien mukaan eniten etäopiskeluun soveltuvia kokonaisuuksia on tarjolla Åbo Akademissa. Koordinaattori Tove Forslundin mukaan noin 30 prosenttia kursseista voidaan suorittaa joko etänä tai itsenäisesti. Forslundin mukaan lähiopetusta pidetään yliopistossa silti aina ensisijaisena vaihtoehtona. Etäopiskelua voidaan hyödyntää joustavuuden lisäämiseksi.
Varsinkin pienemmissä yliopistoissa mahdollisuus etäopiskeluun voi toisaalta olla myös konkreettinen houkutin joillekin opiskelijoille, esimerkiksi jos opiskelupaikkakunta sijaitsee kovin kaukana henkilön kotipaikasta tai perhetilanteen takia.
– Ehkä joku yksittäinen opiskelija voisi jättää sen takia opiskelupaikan vastaanottamatta, mutta silloin taustalla on varmasti muitakin syitä luopua kilpaillusta opiskelupaikasta yliopistossa. Suurin osa opiskelijoista on tyytyväisiä lähiopiskelun lisäämiseen, Satu Uusiautti sanoo.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
