Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue vaarantaa kaupungin mukaan oikeuden työttömien lakisääteisiin palveluihin, ja samalla kunnan omat kustannukset nousevat.
Hanna Holopainen,
Essi Puuri
Ylivieskassa pelätään, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen säästöt vaarantavat työttömien kuntouttavan työtoiminnan kaupungin alueella. Kaupunginhallitus päätti tehdä kantelun Pohteen toiminnasta Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon.
Pohde alkoi vastata työttömien kuntouttavasta työtoiminnasta hyvinvointialueuudistuksen myötä. Myös Ylivieska osallistuu palvelujen järjestämiseen työllisyyden kuntakokeilun TE-palvelujen kautta.
Hyvinvointialue ei TE-palveluilta kaupungille tulleiden viestien mukaan kuitenkaan hoida hyvin osaansa, joka on työttömien aktivointisuunnitelmien laatiminen ja työtoiminnan järjestäminen. TE-palveluiden rooli on olla työllistämissuunnitelman laatija.
Ylivieskan kaupunginjohtajan Maria Sorviston mukaan palveluihin on muodostunut jonoa. Sorvisto myös sanoo, että Pohde on vähentänyt myös kuntouttavan työtoiminnan määrää. Taustalla ovat Pohteen mukaan säästöt ja resurssien puute.
– Kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen on vähentynyt viime syksystä lähtien merkittävästi Ylivieskassa.
Tämä näkyy Ylivieskan taloudessa maksettavien työmarkkinatuen kuntaosuuksien voimakkaana, 10–30 prosentin nousuna kuukaudessa viime lokakuusta lähtien. Sorviston mukaan työttömyyden lisääntyminen ei itsestään selitä jopa satojen tuhansien eurojen nousua vuositasolla.
Kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluu Sorviston mukaan kaupungissa kymmeniä asiakkaita.
– Koemme kuitenkin, että kyseessä on lakisääteinen palvelu ja ihmisten oikeus lakisääteisiin palveluihin, ja se on jossain määrin vaarantunut.
Ylivieskan kaupunginhallituksen kantelupäätöksessä ihmetellään myös sitä, että Pohteella palveluiden ohjausmalli näyttää asettavan ylivieskalaiset asiakkaat eriarvoiseen asemaan lähipaikkakuntiin nähden.
Ylivieska hallinnoi alueellaan työllisyyden kuntakokeilun TE-palveluita.
Pohteen mukaan lakisääteiset palvelut toteutuvat
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimialuejohtaja Leena Mämmi-Laukka toteaa sähköpostivastauksessaan, ettei hyvinvointialue ota kantaa kanteluun, ennen kuin he saavat aluehallintovirastolta selvityspyynnön siihen liittyen.
Mämmi-Laukan mukaan lakisääteiset palvelut kuitenkin toteutuvat Ylivieskassa kaikille niiden tarpeessa oleville, ja jonotilanteita pyritään välttämään. Lakisääteinen määräaika palvelutarpeen arvioinnin tekemiselle on kolme kuukautta.
Kunnat rahoittavat osan työttömyyden perusteella maksetusta työmarkkinatuesta ja Kela laskuttaa maksamansa työmarkkinatuen kunnilta jälkikäteen.
– Tämä on ennen hyvinvointialueuudistusta johtanut osin siihen, että työtoimintaan on ohjautunut asiakkaita, joille se ei ole ollut oikea palvelu, mutta sen kautta on saatu säästöt työmarkkinatuen kuntaosuudesta. Te-lainsäädännön uudistuksen tullessa voimaan ensi vuoden alusta tämä käytäntö kuitenkin poistuu.
Korjattu 8.5.2024 klo 7:56: Kaupunginhallitus teki Pohteen toiminnasta kantelun, ei kanteen, kuten jutussa aiemmin mainittiin. Palvelutarpeen arvioinnin jonotusaika ei myöskään ole kolme kuukautta, vaan se on lakisääteinen aika, kun arviointia tehdään.
