SAK:n jäsenliitot avasivat tavoitteitaan Hakaniemessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Tiukkojen korotustavoitteiden julki tuominen neuvottelujen tässä vaiheessa on poikkeuksellista.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n jäsenliitot kertovat tavoittelevansa sopimuskaudelle yhteensä kymmenen prosentin palkankorotusta.
Tässä vaiheessa yksityiskohtaisten palkankorotustavoitteiden kertominen julkisuuteen on hyvin poikkeuksellista. Tiukkojen korotustavoitteiden julkituomisen on usein katsottu voivan haitata neuvotteluja.
Tavoitteena ensimmäiselle sopimusvuodelle on 6 prosenttia. Tavoitteena on vähintään 150 euron korotus kuukausipalkkaan.
Toiselle vuodelle tavoitteena on 4 prosenttia, joka tarkoittaisi vähintään 100 euron korotusta kuukausipalkkaan.
Viime liittokierroksella SAK:n liitot kertoivat epämääräisesti tavoittelevansa Saksan teollisuuden korotuksiin vertautuvaa palkkaratkaisua.
Kierroksen päänavaajasopimuksia parhaillaan neuvottelevan Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto toteaa, että neuvotteluja on käyty nyt pari kuukautta.
Aallon mukaan merkittävää edistymistä neuvotteluissa ei ole tapahtunut.
– Vaikka tekstikysymyksistä ei ole päästy yhteisymmärrykseen. Olemme tulleet siihen tulokseen, että tulemme esittämään korotusvaatimukset työnantajille, Aalto sanoo.
Teollisuusliitto neuvottelee parhaillaan teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden kanssa. Teknologiateollisuus kertoi vastikään alan heikoista talousnäkymistä.
– Meillä on teollisuudessa yrityksiä joilla menee hyvin ja joilla menee vähemmän hyvin. Emme voi asettaa palkankorotusvaatimuksia parhaan tai huonoimman mukaan. Pyrimme löytämään ratkaisun, joka huomioi kokonaistilanteen. Meidän suurin huolemme kohdistuu kuitenkin siihen, että ihmiset tulevat palkallaan toimeen, Aalto sanoo.
Liittopomojen mukaan yhteistyötä on tiivistetty ja toimintamallia muutettu työmarkkinatilanteen muuttumisen vuoksi. Tällä viitataan hallituksen työelämämuutoksiin ja tapaan, jolla niitä on edistetty. Ay-liike on pitänyt muutosten kolmikantaista valmistelua näennäisenä ja työnantajia suosivana.
Poikkeuksellisen ulostulon taustalla on lisäksi se, että myös työnantajapuoli on tiivistänyt rivejään, toteaa Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen.
– Työnantajien yhteistyö on tiukentunut vuosi vuodelta, ja niinpä meidänkin pitää tiivistää yhteistyötämme, Rönni-Sällinen toteaa.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan työehtosopimusneuvotteluja käydään tällä kertaa poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa.
– Palkansaajat ovat ostovoimakuopassa, ja sieltä pitäisi jollain konstilla kiivetä ylös, Eloranta summasi.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Aallon lisäksi liittopomoista tavoitteita avaavat Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen, Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko, Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ja Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti.
Euromääräisillä minimikorotustavoitteilla pyrittäneen vastaamaan erityisesti matalapalkkaisten, naisvaltaisten alojen tilanteeseen.
JHL:n puheenjohtaja Ekströmin mukaan inflaation aiheuttaman ostovoiman heikentymisen lisäksi sosiaaliturvan muutokset vaikuttavat erityisesti naisvaltaisiin aloihin.
– Poliittisten päätösten kautta toteutetaan muutoksia, jotka vaikuttavat jäsentemme arkeen. Esimerkiksi muutokset asumistukeen ja työttömyysturvaan ovat kohdistuneet pienipalkkaisiin työntekijöihin.
Päänavaajasopimuksia sorvataan parhaillaan
Työehtosopimusneuvottelut ovat parhaillaan kiihkeässä vaiheessa, sillä päänavaajasopimukset ovat pian katkolla.
Neuvottelujen päänavaajina toimivat teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden neuvottelut. Työntekijöitä neuvottelupöydässä edustaa Teollisuusliitto. Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien väliset neuvottelut alkoivat syyskuussa, ja sopimuskausi päättyy marraskuun lopussa. Kemianteollisuuden sopimuksen voimassaolo päättyy vuodenvaihteessa.
Mikäli sovun aikaansaaminen pitkittyy, se voi viivyttää myös muiden sopimusten syntymistä. Esimerkiksi monet kuljetusalan ja kaupanalan sopimukset ovat katkolla tammikuun lopussa, ja ahtaajien sopimuksien voimassaolo päättyy helmikuun lopussa.
Huhtikuun lopussa vuorossa katkolla ovat paljon keskustelua herättäneet kunta-alan sopimukset.
Hallituksen lukuisat työelämämuutokset heijastuvat palkkaneuvotteluihin. Työntekijäpuolen mukaan työnantajat ovat pyrkineet tuomaan pöytään monia hallituksen ajamia muutoksia.
Juttua päivitetään.
