Suomessa on aiempaa vähemmän alueita, joilla on merkittävä tulvariski. Näin kerrotaan maa- ja metsätalousministeriöstä, jossa nimetään piakkoin uudet tulvariskialueet seuraaviksi kuudeksi vuodeksi.
Neljällä aiemmin merkittäväksi tulvariskiksi lasketuilla alueilla on parannettu varautumista tulviin, joten niillä ei riskiä enää ole.
Riski on merkittävä, jos tulva aiheuttaa laajaa vaaraa muun muassa ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle.
Päätös uusista tulvariskialueista julkaistaan vasta joulukuussa, mutta vesitalousasiantuntija Antti Parjanne kertoo Ylelle, että merkittäviä riskialueita tulee olemaan enää 18, kun niitä oli aiemmin 22.
Merkittävien tulvariskialueiden joukosta tippuivat pois Loviisa, Riihimäki, Lapua ja Kemijärvi.
– Niillä on toteutettu tulvariskien hallintaan liittyviä toimia ja riski on vähentynyt niin paljon, että ne tippuvat tästä joukosta pois, Parjanne sanoo.
Edellisen kerran tulvariskit on arvioitu Suomessa vuonna 2018. Laki vaatii uutta arviota kuuden vuoden välein. Tieto alueista tulee ELY-keskuksilta. Päätökset tekee maa- ja metsätalousministeriö.
Parjanteen mukaan uusi lista 18:sta riskialueista on vielä virallisesti vahvistamatta, mutta hän arvioi, että se on lopullinen. Ehdotukset merkittävistä tulvariskialueista olivat lausuntokierroksella jo keväällä, eikä niihin ehdotettu muutoksia.
Tulvavallit ja siltarummut poistivat riskin
Loviisa poistettiin merkittävien riskialueiden joukosta, sillä merenrantaan on rakennettu tulvavalleja, jotka estävät meriveden pääsyn rakennuksille. Riihimäellä Vantaanjoen tulvariskiä taas on pienennetty suurempia siltarumpuja rakentamalla.
Kemijärvellä on korotettu tulvaa estävää pengerrystä keskustassa. Lapualla mitattiin tulvavaara-alueen rakennuksia. Tarkemmissa mittauksissa riski paljastui aiemmin arvioitua pienemmäksi.
Parjanne sanoo, että uusia riskialueita ei ole löytynyt.
– On kuitenkin syytä muistaa, että vahingollisia seurauksia aiheuttavia tulvia esiintyy myös muilla kuin merkittävillä tulvariskialueilla. Myös niillä toteutetaan tulvariskien hallintaa, hän sanoo.
Parhaillaan tulvivista alueista Pirkanmaa ei löydy nykyisestä, merkittävien tulvariskialueiden joukosta eikä ole jatkossakaan päätymässä sinne.
Vesi on tulvinut muun muassa Tampereen keskustassa.
Parjanteen mukaan alueet, joissa on järviä, ovat vähemmän herkkiä nopeille tulville. Ylimääräinen vesi kerääntyy järviin toisin kuin esimerkiksi paljon tulvivalla Pohjanmaalla. Siellä järviä on jokien varsilla vähemmän, eivätkä tulvavedet mahdu jokiin.
Tampereen alueella on kaksi järveä, Pyhäjärvi ja Näsijärvi. Tammerkoskessa niiden välissä on pato, jonka avulla yläpuolisen järven pintaa voi säädellä ja tasata siten virtaamia vesistöön, Parjanne sanoo.
Espanjan kaltaisia tulvia tuskin tulee Suomeen
Tyypillisesti tulvat syntyvät keväisin, kun lumi sulaa. Antti Parjanteen mukaan talvitulvia tulee, kun lumi sulaa nopeasti ja samaan aikaan sataa lisäksi vettä. Hän sanoo, että nyt tapahtuvat tulvat eivät yllätä.
– Kyllä tästä oli ennusteita ja tulvavaroituksiakin annettiin. Jos peilataan menneeseen, voi ehkä vielä sanoa, että tämä on poikkeuksellista, mutta ilmastonmuutosskenaariot osoittavat, että näitä tulee jatkossa enemmän.
Tulvat lisääntyvät ilmaston lämmetessä, kun sateita tulee enemmän ja samalla vedenkierto nopeutuu. Veden määrä maapallolla on vakio, mutta ilmaston lämmetessä sen kierto tehostuu.
– Se käy ikään kuin ylikierroksilla. Ilmastonmuutos on dopingia vedenkierrolle, Parjanne sanoo.
Hänen mukaansa ennusteet siitä, miten nopeasti tulvat lisääntyvät Suomessa, vaihtelevat vesistöalueen sijainnin ja sen piirteiden mukaan. Myös meritulvien ennusteissa on eroja.
Useita henkiä uhkaavia, Espanjan kaltaisia tulvia ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Keski-Eurooppaan verrattuna riskit ovat Suomessa pienet.
Espanjan tulvat syntyivät, kun vuorokaudessa satoi satoja millilitroja vettä. Alueella ei ole järviä, jotka ovat Suomen valttikortti tulvien hallinnassa.
– Meillä on paljon järviä, jotka toimivat luontaisina tulvavesien tasausaltaina. Ne pidättävät vettä.
”Jos parkkipaikka tulvii usein, tilanne tuskin helpottuu”
Kaupunkien lisäksi myös kansalaisten pitää varautua yleistyviin tulviin tulevaisuudessa.
Helsingin seudun ympäristöpalveluiden projektipäällikkö Auli Mäkilän mukaan taloyhtiöt ovat Suomessa varautuneet ilmastonmuutoksen riskeihin heikosti.
– Taloyhtiöissä ei ole havahduttu siihen, että säät tulevat olemaan entistä vaikeampia, Mäkilä kertoi Radio Suomen Päivän lähetyksessä tiistaina.
Kyselytutkimuksen mukaan taloyhtiöissä ei ole juuri keskusteltu aiheesta. Esimerkiksi viisto- ja rankkasateet, tuulisuus ja helteet vaikuttavat asuntoihin, Mäkilä kertoi.
– Taloyhtiön pitäisi selvittää, miten nämä vaikuttavat omaan taloyhtiöön ja asumisoloihin. Sitten alkaa miettiä talon tekniikkaa ja sitä, pystyykö se selviämään näistä ongelmista.
Esimerkiksi kasvillisuuden lisääminen pihoille voisi tarjota ratkaisun hulevesien poistamiseen.
– Kasvillisuus on kuin sieni, joka imee kosteutta maahan.
HSY koordinoi TALVI-hanketta, jonka tarkoituksena on tuoda tietoa taloyhtiöille ilmastonmuutoksen vaikutuksista asumiseen, korjaussuunnitteluun ja kuntoarviointiin.
– Jaetaan tietoa myös osakkaille. Päätöksenteko helpottuu, kun osakkaat ymmärtävät mitä muutoksia tarvitsee tehdä, Mäkilä kertoi.
Ennakointi käy halvemmaksi, sopeutumisen suunnittelija Katriina Virtanen Suomen ympäristökeskuksesta arvioi Radio Suomen päivässä.
– Jos parkkipaikka tulvii usein, se on merkki, että tilanne tuskin helpottuu. Varaudutaan siihen, mitä on koettu, sekä vakavampiin riskeihin tulevaisuudessa.
Vaikka taloyhtiöt ovat Virtasen mukaan tietoisia riskeistä, toimenpiteet ovat saattaneet jäädä, mutta nyt niihin on havahduttu.
– Ilmasto tulee lämpenemään ja sään ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään. Nyt kannattaa tehdä jo asioita sen eteen, HSY:n Auli Mäkilä sanoi.
