Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen valittu oikeusneuvos Juha Lavapuro aloittaa yhdeksän vuoden vahtivuoronsa Pauliine Koskelon jälkeen vuodenvaiheessa.
Lavapuro on yksi niistä 46 tuomarista, jotka valvovat, että Suomi ja sopimukseen sitoutuneet maat noudattavat Euroopan Ihmisoikeussopimusta.
Yle kysyi uudelta tuomarilta muun muassa sitä, onko oikeusvaltiomme uhattuna ja käytetäänkö sananvapautta jopa väärin.
Lisäksi Yle kysyi Juha Lavapurolta, onko Euroopan ihmisoikeussopimus pelkkä juhlapuheiden paperi.
– Jos ihmisoikeussopimusta ei noudateta, todennäköisin seuraus on se, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin toteaa, että Suomi on loukannut velvoitteitaan. Tällaisista asioista puhutaan nyt eduskunnassa ratkaistavana olevassa käännytyslakiasiassakin.
Viisas tuomari on vaiti eteensä tulevista asioista
Rajaturvallisuuslaki eli niin sanottu käännytyslaki jakaa mielipiteitä juuri ihmisoikeuskysymyksiensä vuoksi.
Käännytyslaki antaisi Suomen viranomaisille luvan käännyttää Venäjän tai muun vieraan vallan tarkoituksellisesti rajalle tuomien turvapaikanhakijoiden pääsyn maahan, jos Suomen kansallinen turvallisuus on vakavasti uhattuna.
Juha Lavapuro on viisas tuomari. Hän kieltäytyy lähes tyystin puhumasta eduskunnassa viime metreillä etenevästä käännytyslaista, sillä laki saattaa tulla lopulta hänen pöydälleen.
– Käännytyslakiin liittyy problematiikkaa, joka saattaa tulla Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa käsiteltäväksi. Tuomarin on syytä välttää ottamasta ennakolta kantaa asioihin.
Hän on toki tietoinen julkisessa keskustelussa esitetyistä ihmisoikeusongelmista. Emeritusprofessorit Martti Koskenniemi, Kaarlo Tuori sekä lukuisat asiantuntijat ovat todenneet lain ensimmäisessä käsittelyssä perustuslakivaliokunnassa, että laissa on ristiriitoja ihmisoikeuksien, perustuslain ja EU-oikeuden kanssa.
Turvapaikanhaku ja siihen liittyvät ihmisoikeudet herättävät isoja oikeudellisia kysymyksiä ympäri Eurooppaa.
Parhaillaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuressa jaostossa on tulossa käsittelyyn tapaus, jossa liettualaiset rajavartijat työnsivät neljä kuubalaista turvapaikanhakijaa aseella uhaten takaisin Valko-Venäjälle vuonna 2022. Suomi seuraa tuomioistuinkäsittelyä tarkasti, sillä Liettua on vedonnut välineellistetyn maahantulon estämiseen.
Vaikka tuleva ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Lavapuro vaikeneekin Suomen käännytyslaista, hän pohtii turvapaikan hakemisen estämistä yleisesti.
– Monissa maissa on ongelmia siinä, pääsevätkö ihmiset asianmukaiseen turvapaikkaprosessiin. Ihmisoikeussopimukseen on kirjattu kolme artiklaa ehdottomasta palautuskiellosta. Voi pohtia myös, onko loukattu neljännen lisäpöytäkirjan neljännen artiklan mukaista joukkokarkotuksen kieltoa?
Osa käännytyksen ongelmista Euroopassa on Lavapuron mukaan liittynyt niin sanottuun pushback-tyyppiseen toimintaan. Silloin ihmisellä ei ole ollut mahdollista tehdä rajalla asianmukaisesti turvapaikkahakemusta.
”Vakavasti kuuntelisin Kaarlo Tuoria”
Lavapuro on oikeustieteilijänä perehtynyt juuri perus- ja ihmisoikeuskysymyksiin. Ennen korkeimman hallinto-oikeuden tuomariaikaa Lavapuro toimi Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professorina ja dosenttina. Hän oli tuolloin yksi perustuslakivaliokunnan eniten käyttämistä asiantuntijoista
Lavapuro oli myös yksi niistä valtiosääntöasiantuntijoista, joita pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella herjattiin eduskunnassa pilkkanimellä ”perustuslakitalebani” ja ”perusoikeusfundamentalisti ”. Tämä juonsi juurensa Lavapuron, Kaarlo Tuorin, Tuomas Ojasen ja Martin Scheininin tiukoista perusoikeuksia ja lakien perustuslainmukaisuutta puolustavista kannoista.
KHO:n tuomarina Lavapuro ei enää ole ollut perustuslakivaliokunnan asiantuntijana vuosikausiin, mutta suostuu sanomaan muutaman sanan perustuslakivaliokuntaan liittyvästä korkeilla laineilla käyvästä keskustelusta.
Kova keskustelu alkoi, kun lähes kaikki oikeusasiantuntijat tyrmäsivät lausunnoissaan käännytyslain. Lisäksi emeritusprofessori Kaarlo Tuori varoitti Helsingin Sanomien haastattelussa oikeusvaltion olevan vaarassa perustuslakivaliokunnan politisoitumisen vuoksi.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) tyrmäsi Tuorin kritiikin ja sanoi, ettei perustuslakivaliokunta ei ole hänen kaudellaan politisoitunut.
Yle kysyi Juha Lavapurolta, näyttääkö siltä, että perustuslakivaliokunta on toteuttanut sille perustuslaissa säädettyä tehtävää asianmukaisesti.
Lavapuron vastasi seuranneensa keskustelua ainostaan julkisuuden kautta. Lavapuro kuitenkin muistuttaa, että kansainvälisesti arvostetuimpiin kuuluvaa valtiosääntötutkijaa Kaarlo Tuoria ei ole syytä sivuuttaa.
– Hänellä on vuosien kokemus Euroopan neuvoston Venetsian toimikunnassa. Tuori perehtynyt laaja-alaisesti eurooppalaisen oikeusvaltiokehitykseen. Kyllä minä vakavasti kuuntelisin, mitä Tuorilla on asioista sanottavanaan Suomen suhteen.
Pelko median nujertamisesta
Suomessa oikeusvaltion rapautumisen vaaroista on aiemmin varoittanut korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi.
Lavapuron mukaan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut käyvät yhä tärkeämmiksi myös suomalaisen oikeusvaltion kehittämisessä. Ei pidä astua Puolan ja Unkarin tielle.
– Jos katsoo horisonttiin, on siellä yllin kyllin mustia pilviä. On tärkeää, että varmistamme Suomessa, ettei vastaava ei voisi tapahtua täällä.
Lavapuro luettelee vaaran merkkejä.
– Oikeusvaltio murenee, kun esimerkiksi lakien ja perustuslainmukaisuuden valvontaa otetaan pois riippumattomilta tuomioistuimilta. Tai kun perustuslakituomioistuimiin koetetaan istuttaa tuomareita, jotka seuraavat hallituksen toiveita.
Ihmisoikeustuomioistuin valvoo myös sananvapautta. Lisäksi sananvapaus on meillä kirjoitettu myös perusoikeuksiin.
– Vaarallista on se, että median riippumattomuutta koetetaan murskata. Unkarissa ja Puolassa ei voida puhua oikeusvaltiosta, johon Pohjoismaissa ja Suomessa on totuttu.
Sananvapaus voidaan käyttää myös väärin. Sen varjolla voidaan loukata toisen ihmisen perusoikeuksia.
– Tätä tapahtuu myös meillä. Väärinkäyttöä ovat rasistiset mielipiteet, joita levitetään tarkoituksena heikentää jo valmiiksi heikoilla olevan ihmisten asemaa.
Entä vielä viimeinen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarille: Mikä muuttuu Juha Lavapuron omassa elämässä?
– Varmaan kaikki. Tehtävä on vastuullinen, jonka keskeinen sisältö ei ole vähäinen: eurooppalaisten ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion turvaaminen.
