Jopa satojen eurojen maksut kuussa vuosikymmenien ajan ja sama eläke kuin tulisi muutenkin.
Turussa juhlatilaa pyörittävän Kirsi Virtasen on vaikea ymmärtää nykyisten yrittäjän eläkemaksujen logiikkaa.
– Tällä hetkellähän nuori yrittäjä ei välttämättä niitä maksamiaan rahoja tule koskaan eläkkeenä saamaan, Virtanen sanoo.
Virtanen on kuullut muilta yrittäjiltä, että korkeat eläkemaksut ovat vaikea pala varsinkin luovien alojen naisyrittäjille. Hän on jopa kuullut tapauksista, joissa yrittäjät ovat pohtineet yrityksen kasvun jarruttamista korkeampien eläkemaksujen pelossa.
Asia ei ole uusi, mutta yrittäjien eläkemaksut nousivat tapetille sen jälkeen, kun eduskunta velvoitti eläkeyhtiöt tarkastamaan yrittäjien pakollisia YEL-vakuutusmaksuja viime vuoden alussa.
Toista vuotta jatkuneissa tarkastuksissa useimpien yrittäjien maksut ovat nousseet. Maksimikorotus on ensimmäisellä tarkastuksella 85 euroa kuussa.
Korotukset ja aiemmat maksut pohjaavat niin sanottuun yrittäjän työtuloon, jonka laskutapa on myös herättänyt kritiikkiä.
Esimerkiksi uudistuksen tuoksinnassa syntynyt mikro- ja yksinyrittäjien uusi etujärjestö Myry on vaatinut fiktiiviseksi kutsumansa työtulon tilalle lukua, joka on lähempänä yrittäjien todellisia ansioita.
Lue lisää:
Kati Vasell on lopettamassa yrityksensä monien muiden naisten tavoin – ”Ei ole voimavaroja enää tekohengittää”
Tästä syystä moni mikroyrittäjä tekee töitä sairaanakin: ”Kulut juoksevat koko ajan”, sanoo järjestö
Uudistus on perusteltu, mutta ongelmia riittää ratkottavaksi
Uudistuksen taustalla on ollut halu parantaa yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvaa ja vähentää niin sanottua alivakuuttamista.
– Uudistus on tarpeellinen yrittäjien itsensä näkökulmasta, jotta heidän sosiaaliturvansa ei jää jälkeen palkansaajien sosiaaliturvasta, työeläkeyhtiö Ilmarisen vakuutusjohtaja Minna Hakkarainen sanoo.
Tähän asti useiden yrittäjien työtulo on ilmoitettu liian pieneksi, ja samalla yrittäjät ovat säästäneet eläkemaksuissa.
Samalla eläkettä on kuitenkin kertynyt vähemmän ja sosiaaliturvaetuudet ovat jääneet pienemmiksi.
30-vuotiaan Virtasen mielestä nykyinen sosiaaliturvamalli ei toimi kunnolla ainakaan niillä yrittäjillä, joiden työtulo jää pieneksi.
Esimerkiksi sairauspäiväraha alkaa nousta 32 euron takuusummasta vasta, kun yrittäjän työtulo on 14 000 euron tienoilla. YEL-maksu on kuitenkin pakollinen työtulon ollessa noin 9 010 euroa.
Minimimaksu on 181 euroa, joka nousee 277 euroon, kun työtulo on 13 900 euroa.
Joillain yrittäjillä eläkemaksu voi nousta siis lähes sata euroa kuussa ilman, että sairauspäiväraha liikahtaa.
Jotain osviittaa tästä joukosta antaa Suomen Yrittäjien tuore kysely, jossa joka neljäs yksinyrittäjä kertoi ansaitsevansa alle 20 000 euroa vuodessa. Yksinyrittäjiä on Suomessa noin 200 000.
– Kenelläkään yrittäjällä ei ole pitkään aikaa sairastaa 30 eurolla per päivä. Se on kaksi flunssapäivää ja sen jälkeen mennään töihin, Virtanen sanoo.
Valtiontalous kiittää, mutta vain hetkellisesti
Monet yrittäjät maksavat siis nyt enemmän eläkemaksuja, minkä arkijärjellä voisi kuvitella säästävän veronmaksajien rahoja.
Uudistuksen myötä veronmaksajien rahoja säästyykin karkeasti arvioiden kymmeniä miljoonia euroa vuoteen 2027 mennessä.
Näin ollen yrittäjä maksaa itse enemmän, eikä valtiolta tarvita yhtä paljon tukea.
Pitkällä aikavälillä tilanne kääntyy päälaelleen.
Tämä johtuu siitä, että kasvanut vakuutusmaksu takaa usein yrittäjälle isomman eläkkeen.
Valtiota tarvitaan tällöin apuun, koska yrittäjien eläkkeet katetaan ainoastaan pakollisilla vakuutusmaksuilla ja valtionosuudella. Yrittäjillä ei ole minkäänlaisia eläkerahastoja.
Tänä vuonna valtion talousarvioesityksessä valtion osuus yrittäjien eläkkeistä nousi 505 miljoonaan euroon. Summa on lähes kaksinkertaistunut viidessä vuodessa.
Rahastoja vaikea perustaa tyhjästä
Palkansaajilla eläkkeitä maksetaan myös rahastoista, mutta yrittäjillä ei sellaisia ole. Yrittäjien oman eläkerahaston perustaminen tyhjästä ei ole helppo tehtävä.
Kertarysäyksellä käynnistettävä rahasto vaatisi arviolta hurjan 9 miljardin euron pesämunan.
Työeläkelaitos Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikön Janne Pelkosen mukaan toinen vaihtoehto voisi olla se, että osa nyt kasvaneista eläkemaksutuotoista sijoitettaisiin rahastoon pikkuhiljaa.
Pelkosen mielestä ilman rahastointia yrittäjien eläkkeiden rahoituspuolta on vaikea ratkaista.
Eläkejärjestelmän tiukka jako työntekijöihin ja yrittäjiin herättää myös kysymyksiä.
Ilmarisen vakuutusjohtaja Hakkaraisen mukaan nykypäivänä olisi hyvä selvittää, pitäisikö yrittäjien ja palkansaajien työeläkevakuutuksia yhtenäistää.
– Eläkkeen pitäisi kertyä täysin samalla tavalla, teki sitä sitten yrittäjänä, palkansaajana tai esimerkiksi eläkkeen rinnalla, Hakkarainen sanoo.
