Kieli kertoo käyttäjästään, ja analyysin perusteella yritysten kieli on kylmää ja epäinhimillistä, sanoo tutkija.
Yritykset esittävät olevansa inhimillisiä, mutta kun pureutuu niiden käyttämään kieleen, esiin tulee epäinhimillisyys. Näin sanoo Martin Reeves, Boston Consulting Groupin Henderson Institute -tutkimuslaitoksen puheenjohtaja.
Reeves ei perusta ajatustaan mutuun, vaan analyysiin. Hän on tekoälyn avulla analysoinut yritysten kieltä ja verrannut sitä ”ihmisten kielenkäyttöön”.
Reevesin mukaan yritysten käyttämä kieli on 4-7 kertaa köyhempää kuin ihmisten kieli, sillä se keskittyy tehtäviin, tavoitteisiin ja suorituskykyyn, kun taas ihmisten kieli korostaa arvoja, empatiaa ja luovuutta.
Reevesin mukaan yritykset ovat viime vuosina yrittäneet antaa hyvin inhimillisen kuvan itsestään. Mutta ovatko ne vilpittömiä?
– Tämä on tärkeä kysymys, koska yritysten inhimilliset aikomukset vaikuttavat niiden maineeseen ja liiketoimintaan sekä kykyyn palkata ihmisiä. Eräs filosofituttavani, saksalainen professori Claus Dierksmeier pohti, että olisi mielenkiintoista verrata oikeushenkilöiden, kuten yritysten, kieltä todellisten ihmisten kieleen. Hän oli varma, että ero olisi suuri, Reeves kertoo.
Reeves tarttui haasteeseen.
Tavallista ihmisten kieltä kuvaamaan Reevesin tutkijat valitsivat analysoitaviksi Reddit-sosiaalisen median alustan julkaisuja sekä National Public Radion (NPR) -ohjelmien ja haastattelujen auki kirjoitettuja versioita.
Yrityskielen esimerkeiksi tulivat analysoitavaksi tulosjulkistusten yhteydessä pidettyjen sijoittajapuheluiden transkriptiot. Ne ovat usein avoimia ja puolivirallisia keskusteluja ylimmän johdon ja sijoittajien välillä.
”Kieli kurkistaa sieluun”
Reevesin teesi on, että yrityskieli ei kerro vain kommunikaatiosta, vaan sen avulla voidaan kurkistaa yrityksen ”sieluun”, siis siihen, millaisia arvoja ja asioita yritys pitää tärkeänä.
Analyysin tulos on, että yritykset eivät puhu inhimillisesti.
– Yrityskieli on hyvin funktionaalista, keskittyen tehtäviin, tavoitteisiin ja suorituskykyyn, kun taas ihmiskieli sisältää enemmän luovuutta, empatiaa ja arvoja. Yritykset puhuvat vähän inhimillisistä arvoista ja tunteista verrattuna yleiseen ihmisten keskusteluun, Reeves sanoo.
Kilpailu ja optimointi vai toivo ja leikki
Yrityskieli painottuu toiminnallisuuteen, sisältäen termejä, jotka liittyvät strategiaan (kuten näkymät, kilpailu, aloitteet ja kyvykkyys), johtamiseen (optimoida, diagnosoida ja synergia), talouteen (taloudellinen, kirjanpito ja suhdeluku) sekä johtajuuteen ja innovaatioon. Tällaista puhetta ei ole arkikielessä.
Aliedustettuja ovat ihmisyyteen liittyvät termit, kuten tunteet (onnellinen, toivo ja tuntea), luovuus (luoda, kirjoittaa, leikkiä ja tarina) sekä estetiikka (houkutteleva, luonto ja ihme).
Taustalla on tayloristinen ajattelu, siis 1900-luvun teollistumisen alussa syntynyt liikkeenjohtamisen oppi, jossa systeemin toiminta on keskiössä. Reevesin mukaan ajattelu sopii liukuhihnalle, mutta ei nykyaikaiseen tietotyöhön.
Jos puhetapa muuttuu, myös työkulttuuri muuttuu
Entä sitten? Liiketoimintakonsultti Reeves sanoo, että jos yrityksissä muutettaisiin puhetapaa, siis kieltä, myös työpaikat ja yritysten kulttuuri muuttuisivat inhimillisemmiksi.
– Kieli toimii peilinä, joka heijastaa yrityksen filosofiaa ja rakennetta. Analysoimalla yrityskieltä voidaan saada uusia oivalluksia yritysten toiminnasta ja tehokkuudesta, Reeves sanoo.
Hän ei halua nimetä yrityksiä, joissa kieli – ja yrityskulttuuri – on erityisen epäinhimillistä.
Tulevaisuudessa yrityskielen analyysit voisivat olla yksi johdon välineistä, joilla yritykset voivat vahvistaa yhteyttä sekä työntekijöihin että asiakkaisiin.
– Jos olemme tietoisia siitä, että puhumme robottimaisesti, voimme muuttaa kielenkäyttöämme ja samalla työolosuhteita.
– Kieli ei vain kuvaa keitä olemme – se muokkaa meitä, Reeves sanoo.
Katso allaolevalta videolta työelämän tyhjän puheen asiantuntijan haastattelu.
