Tutkijan mukaan yhä useammilla aloilla on herätty siihen, että ulkomainen työvoima tulee olemaan ratkaisu työikäisen väestön vähentymiseen ja työvoiman tarpeeseen.
Pari vuotta sitten elektroniikkayhtiö Danfoss Vaasassa tarvitsi kymmeniä työntekijöitä, mutta tarjolla oli vain kourallinen.
Yhtiö päätti pakon edessä luopua suomen kielen vaatimuksesta ja muuttaa työnhakuilmoituksenkin englanninkieliseksi.
Hakemuksia tuli viikossa 350. Hakijat olivat Suomessa asuvia, vailla työtä olevia ulkomaalaisia.
– Väitän, että jokaisen yrityksen täytyy avata vähän silmiään ja ajattelumaailmaa. Meillä on hyviä työntekijöitä saatavilla, kun mietitään, onko ratkaiseva tekijä kielitaito vai asenne, sanoo Vaasassa Danfossin henkilöstöpäällikkönä toimiva Heidi Saarinen.
Ei ole tapahtunut työtapaturmia eikä muita vaaratilanteita, jotka olisivat johtuneet erityisesti kielestä
Heidi Saarinen
Yritys oli aiemmin pitänyt kiinni kielivaatimuksesta muun muassa turvallisuussyistä. Tämä on yleistä etenkin teollisuudessa.
– Oletetaan, että turvallisuus voidaan taata ainoastaan yhteisen kielen kautta. Meidän kokemus nyt reilun kahden vuoden jälkeen on se, että olemme voineet varmistaa turvallisen työyhteisön. Ei ole tapahtunut työtapaturmia eikä muita vaaratilanteita, jotka olisivat johtuneet erityisesti kielestä, Saarinen toteaa.
Vanhempi tutkija E2 Tutkimuksesta Matti Välimäki on huomannut, että kielivaatimuksesta on alettu luopua muuallakin. Hän tutkii parhaillaan ulkomaista työvoimaa Suomessa ja on haastatellut pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
– Yhä useammilla aloilla on herätty siihen, että ulkomainen työvoima tulee olemaan ratkaisu työikäisen väestön vähentymiseen ja työvoiman tarpeeseen. Suomen mittakaavassa tämä on tapahtunut 5–10 vuoden aikana, Välimäki sanoo.
Suomalainen yhteiskunta on Välimäen mukaan tilanteessa, jossa työikäisen väestön määrä on riippuvainen muualta muuttavista. Ilman maahanmuuttoa työikäisen väestön määrä laskisi.
Ulkomaisten työntekijöiden osuus kaikista työllisistä Suomessa on vielä pieni (5,9 prosenttia vuonna 2022), mutta viime vuosina työllisten määrän kasvu on pääosin ulkomaalaisten ansiota.
Kaikkien Suomessa työssä olevien määrä kasvoi vuosina 2017–2022 noin 80 500 henkilöllä, ulkomaalaisten osuus siitä oli 46 000 eli yli puolet.
Kilpailu osaajista kiristyy yhä
Pohjalaismaakunnissa alueelliset kehitysyhtiöt ovat alkaneet panostaa ulkomaisen työvoiman hankintaan toden teolla vasta viime vuosina.
– Yrityksiltä tuli pitkään viestiä, että toivotaan ensisijaisesti natiiveja osaajia. Kielikysymys nousee myös usein esille. Yrityksissä pidetään korkeassa arvossa kotimaisten kielten osaamista, kertoo projektipäällikkö Maria Haglund Vaasan seudun kehitysyhtiö Vasekista.
Pohjanmaan kauppakamarin juuri julkaisema kysely kertoo, että yritysten rekrytointitarpeet ovat mittavat. Pohjalaisyrityksistä 46 prosenttia kertoo rekrytoineensa ulkomaalaisia viime vuosina, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 38 prosenttia.
Haglund kannattaa kielivaatimuksesta luopumista keinona ulkomaisen osaamisen houkuttelemiselle.
– Emme ole ainoa maa, jossa työikäisen väestön osuus pienenee. Kansainvälisistä osaajista käydään kovaa kilpailua, ja se tulee vain kiristymään. Jos vaadimme täydellisen suomenkielen taidon kv-osaajiltamme, on riski, että menetämme paljon arvokasta osaamista.
Kotimaisen kielen osaamisesta on silti hyötyä, vaikka sitä ei työssä tarvitsisikaan. Välimäen mukaan kielen opettelu auttaa sopeutumaan uuteen työyhteisöön.
Näin on koettu myös Danfossilla. Yhtiö päätti opettaa kieltä työpaikalla yhteistyössä paikallisen ammattiopiston kanssa. Ulkomaiset työntekijät saavat käydä suomen kielen koulutuksessa työajalla kerran viikossa.
– Jos opin suomea, saan siitä itseluottamusta. Uskon antavani kollegoilleni hyvän viestin siitä, että hyväksyn tämän kielen ja haluan olla täällä, sanoo intialainen Mansi Negi.
