Suomen Yrittäjien ja Elinkeinoelämän keskusliiton vetäjät sanovat Mäkelän itse puhuvan pötyä osaajapulasta ja yritysjohtajien osaamisesta.
Helsingin Sanomien haastattelussa perussuomalaisten kansanedustajaryhmän puheenjohtaja, HS:n ”isopersuksi” kuvailema Jani Mäkelä lyö suomalaista yritysmaailmaa ja sen johtajia.
Kysyimme, mitä mieltä Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ovat Mäkelän näkemyksistä.
Tiivistetysti Mäkelän ensimmäinen väite kuuluu näin:
– Minä en pidä suomalaisia yritysjohtajia yhtään minään. Ne eivät osaa mitään muuta kuin pyörittää organisaatiomuutoksia vuodesta toiseen niin, että organisaatiot ovat aivan sekaisin.
Pentikäinen on Mäkelän lausunnosta hämmästynyt.
– Hämmästyttävä on. Minulla on sellainen käsitys, että suomalaiset yritysjohtajat ja yrittäjät kestävät hyvin kansainvälisen vertailun. Aina meillä kaikilla on tietysti myös parantamisen varaa.
Saa Mäkelä Pentikäiseltä kiitostakin.
– On asiallinen ja terävä huomio, että yritykset uudistavat organisaatioitaan vähän turhan usein ja liian kevein perustein sen sijaan, että keskityttäisiin itse tekemisen kehittämiseen. Vanhalla organisaatiolla, mutta paremmalla tekemisellä lopputuloskin voi olla parempi.
Häkämies puolestaan pitää Mäkelän kritiikkiä harmillisena.
– Meillä on tietysti EK:ssa ihan toisenlainen käsitys. Tämä on harmillinen lausunto. Toisaalta yritysten toimintaedellytysten parantaminen on keskeisessä roolissa hallituksen ohjelmassa ja meillä on myös varsin hyvää yhteistyötä perussuomalaisten kanssa, joten en vetäisi tästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Mäkelän toinen väite liittyy osaajapulaan:
– Väitän, että hyvin suurelta osin osaajapula on pötyä.
Häkämies katsoo, että Mäkelä puhuu nyt itse pötyä.
– Osaajapula ei ole pötyä. Se on faktaa ja vain kiristyy tulevaisuudessa. Katsotaan vaikka ikääntymiskehitystä. Meillä poistuu koko ajan työmarkkinoilta tuhansittain ihmistä enemmän kuin sinne tulee. Vaikka koneet ja automaatio voivat osan korvata, niin ihmisiä tarvitaan aina.
Pentikäinen on samoilla linjoilla.
– Syntyvyystilastoista ja väestön vanhenemisvauhdista näkee, että jos haluamme säilyttää suomalaisen hyvinvointivaltion tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.
– Toisaalta Suomessa on puoli miljoonaa työikäistä ihmistä, joko työttöminä tai työvoiman ulkopuolella. Meidän pitää lisätä ponnisteluja, että saisimme heistä mahdollisimman monen työelämään rakentamaan yhteiskuntaa.
Mäkelä myös arvelee HS:n jutussa, että yrityksillä ei ole rahaa ja halua kouluttaa itse työntekijöitään.
– Kuvitellaan, että jostain Intiasta tulee valmiita tekijöitä tekemään hommat halvalla, ja näin olisi ongelmat ratkaistu. Jos sitten tulee ongelmia, niin yhteiskunta maksaa.
Pentikäinen pitää koulutusväitettä ainakin osin pötynä.
– Osaamisen vahvistamisessa on yksilöilläkin omavastuuta, mutta kyllä yrityksissä panostetaan paljon osaamisen kehittämiseen, ehkä vähän enemmän isoilla työpaikoilla kuin pienillä.
– Toisaalta juuri nyt joka viidennellä pienellä ja keskikokoisella yrityksellä on maksuvaikeuksia. Silloin on ihan ymmärrettävää, että koulutuspanostukset eivät välttämättä ole yritysjohtajalla ja yrittäjällä ensimmäisenä mielessä.
Häkämies haastaa Mäkelän väitteitä kaivamalla esiin tilastotietoa.
– Yritykset käyttävät parisen miljardia euroa vuodessa, siis valtavan summan, henkilöstön koulutukseen eli täydennyskoulutukseen ja uuden oppimiseen. Kun on työvoimapulaa, niin yritykset ovat valmiita myös panostamaan.
– Mitä tulee ulkomaiseen työvoimaan, niin Suomeen työn perässä tulleiden ja täällä kymmenen vuotta asuneiden työllisyysaste on yli kahdeksankymmentä prosenttia. He siis pysyvät työelämässä ja kokemukset heistä, erityisosaajista työntekijöihin, ovat hyviä.
Suomen Yrittäjien Pentikäinen kummastelee Mäkelän väitteitä
