maanantai, 23 syyskuun

Helsinkiläinen Yrjö Kokko, 60, oli pari vuotta sitten vapaa-ajan asunnollaan Keuruulla, kun huomasi sen pihassa sieniä.

– Mietin, että mitäköhän sieniä ne ovat ja voisiko niistä mahdollisesti tehdä jopa ruokaa.

Kokko latasi puhelimeensa sovelluksen, jolla pystyi tunnistamaan sieniä, kun otti niistä kuvan. Hän luuli aluksi, että sovellus on ilmainen, mutta paljastui, että se maksoi 30 euroa.

– Kuvittelin, että kun 30 euroa maksaa kerran, sovellusta saa vapaasti käyttää loppuelämän.

Niin ei ollutkaan. Maksu on mennyt nyt kolmena vuonna peräkkäin Kokon luottokortilta. Kokko huomasi asian vasta aivan viime aikoina, kun Yle kysyi lukijoiltaan aiheesta.

– Kaksi kuvaa olen ottanut, eli 45 euroa per kuva. Kertaakaan en ole sovellusta sen jälkeen käyttänyt.

Yrjö Kokko otti sienisovelluksella kaksi kuvaa ja unohti sen jälkeen koko sovelluksen olemassaolon. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Ihmiset kertoivat Ylelle pelipalveluista ja vitamiinikerhoista

Tilanne on monelle tuttu. Sitä, että maksaa turhaan kaupallisesta palvelusta, jota ei oikeasti käytä, kutsutaan palveluhävikiksi.

Yle kysyi nettisivuillaan ihmisten kokemuksia palveluhävikistä. Vastauksia tuli lyhyessä ajassa yhteensä 90.

Vastauksissa nousivat esiin muun muassa erilaiset suoratoistopalvelut, kuntosalijäsenyydet, pelipalvelut, vitamiinilähetykset, kirjakerhot ja sähköautokerhot.

Tarkkaa tietoa ei ole, kuinka yleistä palveluhävikki on. Kuitenkin Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell sanoo, että heidän käsityksensä mukaan se on hyvin yleistä.

Palveluhävikki itsessään ei hänen mukaansa ole laitonta, jos ihminen on esimerkiksi vain unohtanut ottaneensa palvelun. Ongelmalliseksi asia muuttuu silloin, jos palveluun sisältyy erilaisia kytkykauppoja tai ”pimeitä käytänteitä”, kuten Beurling-Pomoell sanoo.

Hänen mukaansa pimeitä käytänteitä on monenlaisia. Tällaisissa tilanteissa yritykset pyrkivät harhauttamaan tai manipuloimaan kuluttajia tekemään päätöksiä, jotka eivät ole kuluttajan kannalta järkeviä. Ne ovat lähtökohtaisesti Euroopan Unionissa kiellettyjä.

Yhtenä esimerkkinä Beurling-Pomoell mainitsee, että kuluttajan puolesta on rastitettu valmiiksi valintaruutu, josta seuraa maksullisen lisäpalvelun tilaaminen. Toinen esimerkki on tilanne, jossa palvelun tilaus jatkuu maksuttoman kokeilujakson jälkeen automaattisesti, jollei kuluttaja irtisano palvelua.

– Kyseessä voi olla myös niin sanottu hiirenloukku, jossa kuluttajan on helppo tilata palvelu netistä, mutta vaikea perua palvelua samasta paikasta.

Lukijat kertoivat vastaavista tapauksista myös Ylelle.

Vastauksissa oli esimerkiksi mainintoja puhelinliittymien yhteydessä kylkiäisenä tulleista suoratoistopalveluista, jotka muuttuvat maksullisiksi kokeilujakson jälkeen, sekä erilaisista ylimääräisistä turvapaketeista tietokoneelle tai lisävakuutuksia laitteille, joita on tullut melkein automaattisesti.

Sienisovelluksen avulla Yrjö Kokko tunnisti keltavahveron eli kantarellin ja puita lahottavan taulakäävän. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Yrjö Kokolla oli vaikeuksia lopettaa tilaus

Myös Yrjö Kokolla oli vaikeuksia lopettaa sienitunnistussovelluksensa tilaus palvelun omilla sivuilla. Hän kertoo yrittäneensä useamman kerran.

– En tiedä, miten pääsen siitä eroon. Yritin etsiä sovelluksen sisältä valikosta lopettamismahdollisuutta, mutta en löytänyt.

Hän kokee, että sovellus on vienyt häntä harhaan.

– Kuluttajalla täytyisi olla mahdollisuus jo sovelluksen asennusvaiheessa nähdä, kuinka paljon siitä veloitetaan, kuinka usein ja miten sen voi lopettaa.

Näin ei Kokon mielestä sienisovelluksessa ollut.

Yle auttoi haastattelun jälkeen Kokkoa lopettamaan sovelluksen tilauksen. Lopettaminen vaati useamman klikkauksen ja useamman valikon avaamisen. Sitä ei oltu suoraan mihinkään merkitty.

Kokon kodin ulkopuolella Helsingissä ei kasva kerättäviä sieniä, mutta kakkosasunnolla Keuruulla niitä on paljon. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Sosiaalinen media innostaa heräteostoksiin

Erityisesi sosiaalinen media altistaa kuluttajia palveluhävikille ja erilaisiin pimeisiin käytänteisiin, Kuluttajaliiton Juha Beurling-Pomoell huomauttaa.

– Tehdään paljon heräteostoksia. Nopeasti klikkaillaan ja tehdään päätöksiä, eikä lueta tarkkaan, mihin sitoudutaan.

Hän sanoo, että pimeät käytännöt ovat hyvin yleisiä. Beurling-Pomoellista olisi tärkeää, että kuluttajat tietäisivät niiden olevan laittomia ja että he reklamoisivat niistä.

– Tällaisia käytäntöjä on käytetty normaaleina pitkään. Toivottavasti lainsäädäntö tulee pikkuhiljaa tutuksi yrityksille ja sitä kautta tapaukset toivottavasti vähenevät.

Paras neuvo kuluttajille hänen mukaansa on maltti.

– Älä osta välittömästi mitään, jos ei ole pakko, vaan nuku aina yön yli.

Jaa.
Exit mobile version