Ysiluokkalainen Emmi ei pysty menemään kouluun: ”Mun aivot on seiskaluokkalaisen aivot”

15-vuotias Emmi lopetti koulunkäynnin puolitoista vuotta sitten. Hänen kaltaisiaan kouluakäymättömiä nuoria on Suomessa tuhansia. Ongelma koskettaa myös keskiluokkaisia perheitä.

15-vuotiaalla Emmillä on salaisuus: hän ei ole käynyt koulua käytännössä puoleentoista vuoteen.

Koulu on tehnyt Emmistä kymmenkunta lastensuojeluilmoitusta, koska hänen koulunkäyntinsä muuttui erittäin repaleiseksi seiskaluokan keväällä.

Tänä lukuvuonna Emmi on opiskellut pienryhmässä, joka kokoontuu koulun ulkopuolella. Sen tarkoitus on madaltaa kynnystä palata kouluun.

Emmin kaltaisia nuoria on Suomen yläkouluissa tuhansia.

Tässä jutussa emme paljasta yhdeksäsluokkalaisen Emmin oikeaa henkilöllisyyttä asian arkaluontoisuuden vuoksi. Juttua varten MOT on käynyt läpi koulun kirjaamia merkintöjä Wilma-järjestelmään sekä Emmin terveydentilaan liittyviä asiakirjoja.

Emmi ja hänen perheensä haluavat tuoda asian julkisuuteen, koska avun saanti kouluakäymättömyyteen on ollut vaikeaa. Perhe myös kokee jääneensä asian kanssa yksin.

Videolla Emmi kertoo, miten koulun välttely alkoi:

”Opettaja tuli mun kotiin”

Usein ongelmalliset poissaolot kasautuvat. Ja alkavat yhä nuorempina.

Emmin kaltaisia nuoria, joilla on poissaoloja niin paljon, että he tarvitsevat erityisjärjestelyjä opintoihinsa, on Suomen yläkouluissa arviolta nelisen tuhatta. Yläkouluikäiset ovat 12–16-vuotiaita.

Kun Suomi laitettiin koronapandemian takia kiinni, Emmi oli neljännellä luokalla. Kevään 2020 etäkoulun jälkeen Emmin poissaolot lisääntyivät, eikä hän lopulta mennyt kouluun ollenkaan. Vihdoin tilanne tilanne yritettiin ratkaista niin, että opettaja tuli hänen kotiinsa.

Tällä videolla Emmi kertoo, mitä siitä seurasi:

Helsingin kaupungin mukaan kyse oli poikkeustapauksesta.

MOT:n selvitysten mukaan tällaista kuitenkin tapahtuu myös muualla maassa. Lain mukaan tämänkaltaista erillisopetusta voidaan järjestää esimerkiksi oppilaan terveydentilan vuoksi.

”Jos lattialla on kynä, se häiritsee mua”

Kouluakäymättömyydelle on tutkimuksissa löydetty kymmeniä syitä, jotka voivat johtua oppilaasta, koulusta, perheestä tai yhteiskunnasta.

Yksi taustatekijä runsaille poissaoloille voivat olla hoitamatta jääneet oppimisvaikeudet.

MOT:n näkemien asiakirjojen mukaan Emmi sai jo alakoulussa lisätukea oppimiseensa. Samaan aikaan häntä alettiin kiusata. Kiusaaminen paheni, eikä Emmi lopulta uskaltanut poistua kotoaan edes harrastuksiin.

Yhdeksännellä luokalla Emmille tehtiin äidin pyynnöstä ylimääräinen luku- ja kirjoitustaidon testi, jonka arvion MOT on nähnyt. Sen mukaan hänellä on ongelmia lukemisen ja kirjoittamisen taustataidoissa, mikä voi viitata lukivaikeuteen.

Videolla Emmi kertoo, millaiset asiat vaikuttivat hänen keskittymiseensä oppitunneilla:

”Ne piti mua laiskana, vaikka mä en vaan tajunnut”

Emmin perhe on keskiluokkainen ja on hakenut apua tilanteeseen aktiivisesti. Vanhemmat ovat muun muassa yrittäneet saada tyttärelleen siirtoa kouluun toiselle puolelle kaupunkia. Tuloksetta.

MOT:lle Helsingin kaupunki perusteli päätöstään yleisellä tasolla todeten, etteivät pitkät koulumatkat ole lapsen edun mukaisia.

Lopulta Emmin vanhemmat päätyivät radikaaliin ratkaisuun. Perhe päätti muuttaa saadakseen tyttärelleen uuden alun. Emmin suojaamiseksi emme kerro minne perhe muutti.

Emmillä oli yksi toive, joka jäi toteutumatta: hän olisi halunnut saada enemmän tukea lukemiseen. Hän ajattelee, että olisi silloin sopinut koulussa muiden joukkoon.

Katso vielä videolta, kuinka Emmi kertoo omin sanoin syyt sille, miksi koulunkäynnistä tuli mahdotonta: