Itse olen kiloni hankkinut, itse niistä on päästävä eroon.
Näin Alisa Myöhänen ajatteli pitkään.
Hän on yksi niistä, jotka ovat pitkään taistelleet lääkkeillä kiloja vastaan. Niistä ei ollut avuksi, ei ainakaan pysyvästi.
Nyt 60-vuotias Myöhänen on juuri tullut leikkauksesta.
Lääkkeiden käytön räjähdysmäinen kasvu ei suinkaan ole vähentänyt leikkausten tarvetta, vahvistaa yksi Suomen johtavista lihavuusleikkauskirurgeista, professori Paulina Salminen.
Salminen on leikannut yli 1000 lihavuudesta kärsivää potilasta ja todistanut nyt viimeisintä kehitystä.
– Lääkkeiden yleistyminen on auttanut potilaita ja myös lääkäreitä huomaamaan, että vaikean lihavuuden syy ei ole itsessä tai potilaassa, vaan kyseessä on krooninen sairaus, jota pitää hoitaa.
”Leikkaus on viimeinen keino”
Tamperelainen Alisa Myöhänen mietti vuosia lihavuusleikkaukseen hakeutumista. Hän oli jo kokeillut kaikki muut konstit, mutta paino ei tippunut. Lääkkeet aiheuttivat sietämättömiä oireita.
– Urheilu ei ole koskaan ollut minulle intohimo, vaikka liikkunut olenkin. Leikkauksen myötä toivon liikunnan taas lisääntyvän.
Lääkkeiden suosion myötä myös leikkausten tarve kasvaa
Pelkästään viime vuonna lääkkeiden käyttö lisääntyi Kelan tilaston mukaan 43 prosenttia.
Paulina Salminen muistuttaa, että lääkkeillä on sivuvaikutuksia, toimitusvaikeuksia ja ne voivat maksaa jopa satoja euroja kuukaudessa.
– Näistä syistä tutkimusten mukaan ensimmäisen vuoden jälkeen noin 65 prosenttia käyttäjistä lopettaa lääkkeen käytön.
Siitä huolimatta Salmisen mukaan erilaiset laihdutusääkkeet ovat erinomainen lisä lihavuuden aktiiviseen hoitoon ja myös hyvä portti leikkaukseen.
Salmisen mukaan vaikeasti lihavan ihmisen elimistön viestintä on ”väärissä asetuksissa”, laihtuminen on usein mahdotonta tai epäinhimillisen ponnistelun takana.
Energiatalouden mekanismi, joka säätelee nälän tai kylläisyyden tunnetta on erittäin monimutkainen.
– Toiset ovat huomattavasti alttiimpia lihomiselle, kuin toiset. Sanon usein, että kun leikkaamme suolistoa, leikkaamme tavallaan myös aivoja.
Vaikka ihminen saisi lääkkeillä tiputettua painoa, kyse on harvoilla pysyvästä ratkaisusta.
– Lihavuusleikkaus lääkehoitoon verrattuna tulee edullisemmaksi noin vuodessa, Salminen sanoo.
Leikkaus on Salmisen mukaan ainoa osoitetusti hyvä ja tehokas hoito vaikeassa lihavuudessa myös pitkäaikaisseurannassa. Lisäksi se on kustannustehokkaampaa. Tyksissä leikkauksen kustannus on 9000 euron luokkaa.
Salmisen mukaan leikkausmäärät ovat jatkuvasti laahanneet suhteessa tarpeeseen. Viime vuonna leikkauksia tehtiin koko maassa 1800. Salminen arvioi, että tarve olisi noin 3000-4000 potilaalla.
– Isoin syy tähän on tiedon puute siitä, että vaikea lihavuus on oikeasti krooninen sairaus. Se ei ole potilaan oma syy.
Leikkaukset kehittyvät koko ajan
Leikkaustekniikat päivittyvät koko ajan. Esimerkiksi mahalaukun ohitusleikkauksessa ommellaan nykyisin aina varmuuden vuoksi sisäisiä tyräportteja kiinni, ettei suoliston mikään osa pääse luiskahtamaan väärään paikkaan.
Suomessa lihavuuden hoidossa käytetään pääasiassa kahta tähustyksellä tehtävää leikkaustekniikkkaa, mahalaukun kavennusta tai sen ohitusta.
Yle pääsi seuraamaan 21.4. Tyksissä tehtyä operaatiota. Leikattu potilas ei esiinny jutussa.
Mahalaukun ohitusleikkauksessa potilaan vatsanpeitteisiin tehdään reiät viidelle työskentelyportille, joiden kautta operaatio suoritetaan tähystämällä. Paulina Salmisen kanssa operaatiossa avusti erikoislääkäri Jussi Haijanen.
Leikkaus kesti noin 45 minuuttia. Tyypillisesti Tyksissä leikataan yhden päivän aikana neljä potilasta.
Valtaosa potilaista kotiutetaan leikkausta seuraavana päivänä.
Lihavuuden stigma yllättää lääkärin edelleen
Alisa Myöhänen kokee, että lihavuusleikkauksiin hakeutuminen ja niistä puhuminen on nykyään hyväksyttävämpää.
– Aiemmin sinne pääsivät vain harvat, todella ylipainoiset ihmiset.
Myöhänen haluaa olla leikkauksestaan avoin. Sillä tavoin voi vaikka auttaa jotain toista ihmistä samassa tilanteessa.
– Ei tämä saa olla sellaista, että tätä pitää hävetä.
Paulina Salminen on päättänyt ottaa lihavuuden hoidon aina vaikeasti lihavan potilaan kohdalla puheeksi, vaikka se ei olisi käynnin syy, jotta potilas tietää, että häntä voidaan auttaa.
– Itse koen, että tämä on sellainen potilasryhmä, joka useimmiten leikkauksen jälkeen sanoo, että ainoa asia mikä harmittaa on se, ettei aiemmin hakeutunut hoitoon.
– Tiedonpuutteen lisäksi lihavuuden stigma on toinen syy, että meidän leikkausmäärät eivät riittävästi kasva.
