Hallitus haluaa synnyttää uudet luonnonarvomarkkinat, että luonnontilan parantamiseen saataisiin yksityistä rahaa.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on hyväksynyt luonnonsuojelulain muutoksen, jonka myötä Suomeen syntyy luonnonarvomarkkinat.
Järjestelmä on uusi. Siinä maanomistajat voivat myydä itse tuottamiaan luonnonarvoja yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille. Arvoja ne voivat tuottaa luonnonhoito- ja ennallistamistoimilla tai suojelemalla vaikkapa metsää.
Hallituksen tavoite on saada yksityistä rahoitusta luonnon monimuotoisuuden parantamiseen.
Luonnonsuojelulakiin lisätään uusi pykälä luontoteosta. Se laajentaa luonnonarvot koskemaan yritysten osoittamaa luontovastuullisuutta. Yritysten lisäksi myös erilaisia yhteisöjä ja kansalaisia kannustetaan toimiin luonnon tilan parantamiseksi.
Aiemmin laissa on viitattu vain ekologiseen kompensaatioon. Ekologinen kompensaatio tarkoittaa hyvitystä aiheutetusta luontohaitasta jossakin toisaalla.
Järjestelmä eli luonnonarvomarkkinoille osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Maanomistaja päättää osallistumisesta itse.
– Tarkoitus on saada yksityistä rahaa luonnon tilan parantamiseen, ennallistamiseen, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) kuvasi tavoitetta ministeriön tilaisuudessa eilen tiistaina.
Luonnonarvojen oikeudenhaltija eli vaikkapa maanomistaja voi jatkossa hakea Lupa- ja valvontavirastolta päätöstä luontoteon hyväksymisestä. Kaikki luonnonarvot mitataan yhtenäisin kriteerein, viranomaiset varmentavat ne ja kirjaavat julkiseen rekisteriin.
Markkinoilla on jo nyt vastaavaa toimintaa, mutta hallituksen uudistus tuo sen lainsäädännön piiriin. Esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK julkaisi oman luontoarvot.fi-kauppapaikkansa maaliskuun lopulla.
Sen kautta on tehty jo ainakin yksi iso kauppa, kun Pohjois-Karjalan osuuskauppa osti yksityisiltä metsää ennallistettavaksi.
– Suomi on yksi edelläkävijämaista luomassa näitä markkinoita, Multala sanoo.
Lahopuuta ja soiden ennallistamista
Käytännössä esimerkiksi maanomistaja voi osallistua luonnonarvomarkkinoille myymällä metsässä tehtyjä toimenpiteitä, joilla nopeutetaan lahopuun syntymistä ja metsän vanhenemista. Näin monimuotoisuus kohenee.
Myös ojitettujen soiden palauttaminen luonnontilaan tai perinnebiotooppien raivaus voi olla tällaista toimintaa.
Luonnon tilan parantaminen ei vaadi useinkaan aktiivisia toimia. Luonnonarvomarkkinoilla hyvityksen voi saada myös luonnon suojelusta.
Lakimuutos tähtää luontokadon pysäyttämiseen. Luonnon monimuotoisuus heikkenee edelleen, ja ennallistamisen sekä luonnonhoidon tarve kasvaa. Julkinen rahoitus ei yksin riitä vastaamaan tähän.
– Tämä on työtä, jota pitää joka tapauksessa tehdä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi, ministeri Sari Multala sanoo.
Viherpesuriskin välttämiseksi suurilta, kestävyysraportointivelvollisilta yrityksiltä edellytetään niin sanotun lieventämishierarkian noudattamista.
Yrityksen on toisin sanoen voitava osoittaa, että se ensin välttää ja minimoi sekä mahdollisuuksien mukaan hyvittää toiminnassaan luonnonarvoille aiheutuvia haittoja, ennen kuin se voi ostaa luonnonarvoja.
