Kokemäenjoen vedenkorkeutta ja virtaamia on mitattu vuodesta 1931 lähtien. Mittaushistoria ei tunne ajankohtaan nähden yhtä matalaa virtaamaa kuin nyt.
Satakunnan suurimman joen, Kokemäenjoen vedenpinnan alhaisuus Porin kohdalla pistää silmään. Normaali vesiraja on huomattavan kaukana tämänhetkisestä vedenpinnasta.
Normaalisti uppotukeiksi kutsuttuja puita näkyy rannoilla, kasvillisuus huutaa vettä, yllättäviä kiviä on paljastunut pinnan alta ja jokivarren mökkiläiset huokailevat paenneen vesirajan perään. Laituria on turha laittaa veteen, se ei yltäisi vesirajaan asti.
Tässä tapauksessa silmä ei valehtele.
Kokemäenjoen vedenpinta on ajankohtaan nähden historiallisen alhaalla. Joissa vedenpintaa seurataan veden virtaaman avulla. Kokemäenjoessa sitä on mitattu vuodesta 1931 alkaen.
Milloinkaan mittaushistorian aikana virtaama ei ole ollut tähän aikaan keväästä yhtä pientä, kertoo eteläisen vesistöyksikön päällikkö Juha-Pekka Triipponen Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta.
– Kyllä tämä on todella poikkeuksellinen tilanne. Normaalisti Kokemäenjoessa virtaa vettä tähän vuodenaikaan 300 kuutiota sekunnissa. Nyt on jo pitkään ollut tilanne, että vettä virtaa vain noin 50 kuutiota sekunnissa.
Senttimetreissä mitattuna Triipposen mukaan joen pinta on noin metrin normaalia alempana.
Poikkeuksellinen kuiva kausi
Syy historialliseen tilanteeseen on se, että sademäärät ovat olleet Satakunnassakin poikkeuksellisen pieniä jo monen kuukauden ajan.
Triipponen kertoo, että viimeisen viiden kuukauden aikana on satanut vettä yhteensä alle sata millimetriä. Määrä on todella vähäinen. Vuosittainen sademäärä on keskimäärin 600 millimetriä.
– Lunta ei tullut paljon mitään ja kevättulva ei oikeastaan ollut edes tulva. Se oli ohi hetkessä. Vettä ei vain yksinkertaisesti ole. Siksi virtaamat ovat olleet Kokemäenjoessa jo nyt pitkään loppukesän lukemissa.
Lähipäiviksi on ennustettu Satakuntaan vesisateita. Triipposen mukaan ne eivät juuri vesistöjen pintoja ehdi nostaa.
– Maakosteuden vajaus on niin suuri, että pitkälti sade imeytyy nyt maahan.
Pohjavesikin on tällä hetkellä matalalla, se saattaa Triipposen mukaan pidemmän päälle vaikuttaa pienempien vesiosuuskuntien vesihuoltoon.
– Pienemmät pohjavesialueet voivat olla ongelmissa. Vielä niitä ei ole tietääkseni ollut ja varsinkin isommat vesihuoltoyhtiöt ovat kyllä varautuneet asiaan. Tällä hetkellä kesää kohti tilanne ei pohjavesien osalta ole kovin hyvä.
Kokemäenjoen pääväylät ovat syviä
Huvivenekausi on vasta alkamassa, mutta joitain veneitä Kokemäenjoellakin jo näkyy.
Vaikka vesi onkin matalalla, Kokemäenjoen veneiltävät pääväylät ovat varsin turvallisia ja syviä. Asia on toisin muun muassa pienemmissä juovissa, jotka erkanevat joessa Porin Kirjurinluodon kohdalla.
– Toisin kuin luullaan, Kokemäenjoen pääväylillä riittää vettä veneilyyn, vaikka vesi nyt alhaalla onkin. Joki on syvä, vettä on näissä haaroissa neljästä kymmeneen metriä Reposaarelta aina Ulvilaan asti, sanoo yrittäjä, jokilaivuri Timo Wallin.
Wallin on liikennöinyt Kokemäenjoella 25 vuotta ammatikseen ja muistuttaa vielä, että sivuhaarat ovat asia erikseen. Pääväyliksi voidaan lukea Luotsinmäenhaara ja Raumanjuopa.
– Joki on pääväyliltä matala vain jokisuiston alueella Pihlavanlahdella.
Wallin kuitenkin sanoo, että tänä keväänä hänkään ei ole pystynyt ajamaan jokiristeilyjä vedenpinnan mataluuden takia.
Merivesikin alhaalla
Merivesikin on tällä hetkellä varsin matalalla. Oikeammin talvella Lounais-Suomessa merivesi oli historiallisen alhaalla.
Silloin Juha-Pekka Triipposen mukaan vesi oli merellä 80 senttiä normaalia alempana. Sittemmin tilanne on tasaantunut normaaliin vaihteluun.
– Merivedenkorkeuteen vaikuttaa paljon muun muassa tuuli ja sen suunta. Sitä myötä Itämeren heilahtelu puolelta toiselle vaikuttaa Suomessakin.
Porissa Kokemäenjoen vedenpinnan korkeuteen vaikuttaa myös meriveden korkeus, vaikka tällä hetkellä vähäiset sateet vaikuttavat enemmän joen vedenpinnan alhaisuuteen.
