Tutkimuksen mukaan alueelliset erot eivät johdu pelkästään väestön terveydentilasta tai hammashoidon määrästä.
Hammaslääkäreiden antibioottimääräykset ovat vähentyneet Suomessa. Antibioottien määräämisessä on kuitenkin huomattavaa alueellista vaihtelua.
Tiedot selviävät Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Yliopisto selvitti antibioottien käyttöä vuosien 2012 ja 2025 välisenä aikana, jolloin hammaslääkärit määräsivät antibiootteja lähes 3,2 miljoonaa kertaa.
Antibioottimääräykset kasvoivat Suomessa vuoteen 2015 saakka, jonka jälkeen ne kääntyivät laskuun.
Hammaslääkäreiden yleisimmin määräämä V-penisilliini poistui lääkekorvausten piiristä vuonna 2020. Kun V-penisilliini jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle, väheni antibioottien määrääminen seuranta-aikana 16 prosenttia.
Eniten antibiootteja määrättiin väestöön suhteutettuna Satakunnassa, Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Vähiten puolestaan Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.
Isoimmillaan hyvinvointialueiden välinen ero antibioottinen määräämisessä oli 3–4-kertainen, kertoo tutkimukseen osallistunut hammaslääketieteen kliininen opettaja Jukka Leinonen.
– Antibiootteja määrätään esimerkiksi suukirurgian, kuten viisaudenhampaiden poiston, yhteydessä.
Riskialtis antibiootti harvinaisempi kuin ennen
Tutkimuksen mukaan alueelliset erot eivät johdu pelkästään väestön terveydentilasta tai hammashoidon määrästä alueella.
Taustalla voivat olla paikalliset hoitokäytännöt ja erot hoitosuositusten tulkinnassa.
Leinosen mukaan ruotsinkielisten alueiden matalampaa antibioottien määräämistä voisivat selittää alueiden vahvat siteet Ruotsiin.
– On mahdollista, että maltillisemmat hoitokäytännöt ovat levinneet sieltä Ahvenanmaalle ja Pohjanmaalle.
Myöskään Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson korkeampia lukuja Leinonen ei osaa suoraan selittää.
– Siitäkin pitäisi tehdä lisää selvityksiä.
Tutkimuksessa löytyi myös merkittävä myönteinen muutos yksittäisten potilaiden hoidon kannalta. Klindamysiinin määrääminen vähentyi 74 prosenttia tutkimusjakson aikana.
Klindamysiini on antibiootti, joka voi aiheuttaa vaikeaa, sairaalahoitoa vaativaa ripulia.
Käytön vähentäminen ei ole yksinkertaista
Antibioottien käytöllä on merkitystä, sillä antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen terveysuhka. Antibioottien tarpeettoman käytön vähentäminen on keskeinen keino hidastaa bakteerien vastustuskyvyn kehittymistä.
Käytännössä antibioottien käytön vähentäminen ei kuitenkaan ole yksinkertainen asia, Leinonen sanoo.
Ensimmäinen askel olisi selvittää tarkemmin, missä tilanteissa antibiootteja määrätään aiheettomasti.
– Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että hammaslääkärit määräävät edelleen paljon antibiootteja juurihoitojen yhteydessä, vaikka potilas ei siitä hyötyisi.
Leinonen ehdottaa, että antibioottien käyttöä voitaisiin vähentää koulutuksen ja määräämiskäytäntöjä koskevan palautteen avulla. Aiheesta pitäisi myös keskustella hyvinvointialueilla.
– Suomalaiset hoitosuositukset voisivat olla tiiviimpiä ja yksiselitteisempiä.
Ylen Tiedeykkönen pohtii, miten käy, jos antibioottiresistenssi yleistyy:
