Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Terävä pieni patti. Sellaisen Julia tunsi kainalossaan istahtaessaan suihkun jälkeen kotisohvalleen Helsingissä. Oli huhtikuu 2025.
– Heti kun koskin siihen, tuli sellainen olo, että tämä ei kuulu tänne.
Julia sai nopeasti ajan terveyskeskukseen ja lähetteen kuvantamiseen. Röntgenlääkäri näki useita patteja ja arvioi, että 32-vuotiaalla oli fibroadenooma – nuorilla naisilla yleinen hyvälaatuinen kasvain.
Diagnoosi oli pienen lapsen äidille suuri huojennus.
Kahdeksan kuukautta myöhemmin todettiin, että kyse olikin syövästä. Siinä ajassa syöpä oli ehtinyt kasvaa reilusti ja levitä kainalon imusolmukkeisiin.
Julia on yksi kolmesta äidistä, joita Ylen MOT haastatteli selvittäessään nuorten naisten rintasyöpähoitojen viiveitä. MOT on nähnyt heidän saamiaan lääkärilausuntoja. Juliasta käytetään tässä jutussa vain etunimeä hänen yksityiselämänsä suojelemiseksi.
MOT selvitti aiemmin, että Suomessa potilaat menehtyvät nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa parissakymmenessä eri syövässä. Rintasyöpäpotilailla elossaoloennuste on samalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa.
MOT:n haastattelemat nuoret rintasyöpäpotilaat kertovat kuitenkin pitkistä diagnostiikkaviiveistä sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa.
Harvinaisuus vaikeuttaa diagnoosia
Nuorten rintasyövät ovat yleistyneet maailmalla ja Suomessa. Tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta kasvu voi johtua muun muassa kehittyneestä diagnostiikasta ja elintavoista.
Syöpärekisterin mukaan alle 40-vuotiaiden rintasyöpien määrät ovat nousseet keskimäärin kahdella prosentilla vuosittain. Sen sijaan 40–50-vuotiailla ei nähdä kasvua. Rintasyöpä on yleisin työikäisten naisten syövästä johtuva kuolinsyy.
Kuopion yliopistollisen sairaalan KYSin syöpäkeskuksen ylilääkäri Päivi Auvinen kertoo, että juuri nuorten naisten rintasyöpädiagnoosit saattavat joskus viivästyä.
– Nuorilla rintasyöpä on harvinaisempaa, eikä tule mieleen ensimmäisenä diagnostisena vaihtoehtona.
Nuorten naisten tiivis rintarauhaskudos vaikeuttaa myös syövän löytämistä.
Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Suomesta puuttuu syöpähoitojen laaturekisteri, jonne kerättäisiin maanlaajuista tietoa syövän levinneisyydestä, hoitojen laadusta ja tuloksista sairaaloittain.
Sen vuoksi syövän hoito- ja diagnoosiviiveistä ei löydy myöskään laajaa tietoa. Asiantuntijoiden mukaan koko maata kattava data auttaisi ongelmiin puuttumiseen.
Kahdeksan kuukauden viive
Kesällä 2025 Julian piti viettää rentouttava loma perheensä kanssa. Kasvavat patit ja väsymys kuitenkin huolestuttivat.
– Ne työntyivät sieltä ihon läpi. Ne olivat kipeät, ruman näköiset ja haittasivat liikkumista esimerkiksi kuntosalilla.
Julia yritti useaan otteeseen saada uuden lääkäriajan, turhaan. Uutta aikaa ei myönnetty, koska hänellä oli jo diagnoosi hyvänlaatuisista kasvaimista.
Lopulta Julia joutui hoitotakuujonoon, jossa lääkäriaika annetaan kolmen kuukauden kuluessa. Hänelle sanottiin, ettei huoleen ole aihetta, koska hän on nuori ja hyväkuntoinen.
– Kukaan ei uskonut tai kuunnellut minua.
Kahdeksan kuukautta ensimmäisistä oireista otettiin ultraääni ja koepalat. Ne paljastivat oikean diagnoosin: erittäin aggressiivisen triplanegatiivisen rintasyövän, joka oli levinnyt kainaloon.
– Se on tosi epäreilua ja tulee ei niin arvostettu olo. Että ollaan sivuutettu.
Triplanegatiivinen rintasyöpä on yleisempi nuorilla naisilla ja yleensä aggressiivisempi kuin hormonipositiivinen rintasyöpä.
Onkologian professori Outi Kuittinen Itä-Suomen yliopistosta tutkii syöpäpotilaiden hoitoon pääsyä. Hän pitää hoitotakuun pidentämistä kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen suurena virheenä.
Jos terveyskeskuksessa ei osata epäillä syöpää, potilas voi joutua kiireettömään hoitotakuujonoon.
– Kolme kuukautta on monessa syövässä katastrofi, jos se yksi puhelinkeskustelu ohjaa väärään kategoriaan, Kuittinen sanoo.
Katso miten Suomi pärjää Pohjoismaille
Pohjoismaisen Nordcan-tietokannan mukaan 92 prosenttia suomalaisista rintasyöpäpotilaista oli vuonna 2024 elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Alle 40-vuotiailla luku oli hieman alhaisempi, noin 90 prosenttia (2020–2024).
Syöpäkoneesta voit itse verrata elossaoloennusteita eri Pohjoismaissa kahdeksassatoista tavallisimmassa naisten ja miesten syövissä verrattuna samanikäiseen muuhun väestöön. Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2024.
Yksi syy siihen, että nuorten syövät löytyvät myöhään, voi olla mammografiaseulonnan ikärajaus.
Suomessa seulontaan kutsutaan 50–69-vuotiaita, Ruotsissa 40–74-vuotiaita. Vuoden 2025 kansallinen syöpästrategia suosittaa seulonnan laajentamista 46–74-vuotiaisiin, mutta rahoitusta ei ole vielä löytynyt.
Raskaus ja imetys vaikeuttavat diagnoosia
Erityisesti raskaana olevilla ja imettävillä naisilla rintasyövän diagnostiikka on ylilääkäri Päivi Auvisen mukaan kaikkein haastavinta.
Tämän sai kokea turkulainen Emma. Hän ei esiinny jutussa omalla nimellään, koska kyseessä ovat hänen yksityiset terveystietonsa. MOT on tutustunut Emman potilastietoihin.
Emma imetti 10 kuukauden ikäistä kuopustaan, kun hän huomasi kyhmyn rinnassaan. Se näkyi myös ultraäänikuvista, mutta röntgenlääkärin mielestä se ei ollut epäilyttävä. Hänen mukaansa patti sulaisi pois, kunhan Emma lopettaisi imettämisen.
Patti ei kuitenkaan hävinnyt.
Neljä kuukautta myöhemmin Emma päätti mennä uudestaan lääkärille. Tällä kertaa röntgenlääkäri totesi patin olevan syöpää.
Emman mukaan röntgenlääkäri ihmetteli, miten aikaisempi lääkäri ei ollut löytänyt syöpää.
Virhearvio johti neljän kuukauden hoitoviiveeseen.
Emmalla todettiin erittäin aggressiivinen triplanegatiivinen rintasyöpä, joka oli ehtinyt levitä kainaloon. Rinnassa oli nyt kaksi kasvainta. Emma oli 31-vuotias.
Myöhemmin syöpää löydettiin myös luustosta. Levinnyt rintasyöpä ei ole parannettavissa. Emma saa nyt jarruttavaa hoitoa.
– Onhan se pirun pelottavaa, Emma toteaa.
Hänellä on kaksi alle viisivuotiasta lasta.
– Tässä on pitänyt uudenlaista elämänasennetta vähän opetella, kun kello on lyöty käyntiin. Ei kukaan pysty sanomaan, onko se kaksi kuukautta tai kaksi vuotta, milloin se maali tulee.
Emma kysyy itseltään, mitä olisi tapahtunut, jos hoito olisi päästy aloittamaan heti ensioireista.
– Minulla on nyt parantumaton sairaus, johon tulen menehtymään. Sitä ei millään enää korjata.
Emman tapaus osoittaa keskeisen ongelman nuorten naisten rintasyöpien tutkimisessa. Imettävältä tai raskaana olevalta naiselta ei asiantuntijoiden mukaan mielellään oteta koepalaa, mikä voi joissakin tapauksissa viivästyttää diagnoosia.
– Koepalan ottaminen raskaana olevalta tai imettävältä lisää huomattavasti komplikaatioriskiä, sanoo rintasyöpään erikoistunut onkologi Päivi Auvinen.
Koepalan ottoon on hänen mukaansa kuitenkin syytä edetä, mikäli oire pitkittyy tai muuten herättää syöpäepäilyn.
Mammografialla ei myöskään haluta altistaa potilasta tai vauvaa säteilylle. Mutta helposti saatavilla oleva rintojen ultraäänitutkimus on turvallinen tässäkin tilanteessa, Auvinen kertoo.
Raskaana olevan Sonjan rintasyöpä ehti levitä keuhkoihin
Pohjois-Suomessa asuva Sonja oli raskaana, kun kivikovaksi muuttunut rinta herätti huolta.
Myös Sonjan nimi on muutettu, koska hän pelkää hoidon kritisoimisen vaikeuttavan hänen työtään yrittäjänä pienellä paikkakunnalla. MOT on nähnyt hänen potilasasiakirjansa.
Sonjan mukaan neuvolassa ei otettu häntä vakavasti, eikä hoitaja tutkinut rintaa edes käsin.
Nuorten naisten rintojen muutokset raskauden aikana ovat hormonien takia tyypillisiä.
– Hän vaan sanoi, että raskaus muuttaa rintoja, ja se oli sillä kuitattu.
Pari viikkoa ennen lapsen syntymää Sonja lypsi suositusten mukaisesti maitoa. Silloin terveestä rinnasta vuoti verta.
Tällä kertaa Sonja lähetettiin lisätutkimuksiin ja rintasyöpä löydettiin seitsemän kuukauden viiveellä. Se oli Sonjan mukaan siinä vaiheessa kukkakaalin näköinen.
– Koko tissi pelkkää syöpää!
Kasvain oli läpimitaltaan yli yhdeksän senttiä.
– Kun saadaan se diagnoosi, että ne ottavat todesta, niin sitten on lähtenyt asiat rullaamaan ihan hyvin, Sonja toteaa.
Syöpähoitojen ja leikkauksen jälkeen tuli kuitenkin takapakkia. Syöpä oli levinnyt keuhkoihin.
Kuten Emmankin kohdalla, Sonjalle annetaan hidastavaa hoitoa, jolla lisätään elinaikaa.
– Viive siellä alussa oli ihan perseestä. Siitä olen kyllä katkera, että ei oteta todesta.
Perhe-elämää syövän kanssa
Kaikilla kolmella naisella on alle kouluikäisiä lapsia. Se tuo lisähaasteita arkeen ja syöpähoitoihin.
Tunteet heittävät yhdestä päivästä toiseen, kertoo 3-vuotiaan tytön äiti Julia.
– Välillä voi tuntua kiitolliselta siitä, että onneksi minulla on edes yksi lapsi, koska nämä syöpähoidot voivat olla niin rankkoja, että et välttämättä tule enää saamaan ikinä lapsia.
– Toisena päivänä miettii, että olisi parempi, ettei minulla olisi lasta ollenkaan, koska tämä on niin rankkaa, että en jaksa tätä.
Julia kehuu kuitenkin syöpälääkäriään. Hän istahti ihan lähelle ja rauhoitteli Juliaa: tämä on hirveä tauti, mutta tulet selviämään tästä. Hoitosuunnitelma on parantava.
Ennuste kävi toteen. Rankat syöpähoidot kannattivat ja kasvaimet haihtuivat. Lopuksi koko rinta poistettiin.
Viimeisimmät huolet hävisivät, kun uusin koepala näytti, ettei maksassa ollut etäpesäkettä.
– Haluan pitää isot juhlat, että selvisin tästä kaikesta. On ollut rankka vuosi.
